Kirjaudu ▼
 

Opiskelijaterveiset elinkeinojohtajille: Keppiä jo riittävästi

Opiskelijaterveiset elinkeinojohtajille: Keppiä jo riittävästi
Opiskelijajärjestön edustaja muistuttaa nuorten välivuosilorvailua arvostelleita elinkeinoelämän johtajia siitä, että nykypäivän nuoret joutuvat kilpailemaan opintopaikoista aivan toisin kuin herrojen nuoruudessa.
Taloussanomat
26.5.2011 14:23
64

Elinkeinoelämän johtajien näkemykset nuorten välivuosien pidosta ovat suututtaneet opiskelijoita.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Aku Aarva suomii Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajaa Matti Apusta ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koulutusjohtajaa Markku Koposta nuorten teilaamisesta työtävieroksujiksi.

Aarva lähetti Taloussanomille johtajille osoitetun avoimen kirjeen.
 
Taloussanomien haastattelemat Apunen ja Koponen eivät hyväksy välivuotta. Nuorille ei Apusen mielestä opeteta enää samanlaista työn eetosta kuin ennen. Koposen mukaan nuoren on turha odottaa saavansa paljoa yhteiskunnalta, jos ei ole itse valmis antamaan omaa panostaan.

– Tosiasia on, että koulutusjärjestelmä Suomessa on muuttunut melkoisesti niistä ajoista kun te, arvon herrat, olitte itse opiskelijoita. Vaatimustasot ovat nousseet, eikä yliopistoihin enää vain kävellä sisään lukemaan yhteiskuntatieteitä kymmeneksi vuodeksi tahi siihen asti, että se virkamiesura lähtee mukavasti käyntiin, Aarva kirjoitti.

Aarvan mukaan opiskelijoilla on nykypäivänä jo valmiiksi erittäin kovat velvoitteet ja tavoitteet niin toisella asteella kuin jatko-opinnoissakin, mikä ”myös näkyy ja tuntuu nuorissa”.

– Että sitä peräänkuulutettua keppiä saadaan jo ihan riittävästi, kiitos.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Aarvan mukaan valtaosa nuorista ei käytä välivuotta lorvailuun vaan työntekoon, jolloin nuori on veronmaksaja kuten muutkin. Välivuosi auttaa myös hahmottamaan tulevaisuuden suunnitelmia ja hakeutumaan opintoihin alalle, joka aidosti kiinnostaa.

– Suomalainen koulutusjärjestelmä ei saa olla maisteriautomaatti. Koulutuksen ei tule olla itseisarvo vaan väline, jonka avulla päästään osaksi tuottavaa yhteiskuntaa. Valitettavan usein maisteritason jälkeen seuraava taso on työtön.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (64)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Valmistun tänä kesänä diplomi-insinööriksi. Koska loppuvuoden työtulot ylittävät opiskelijan tulorajan, joudun palauttamaan tammi-toukokuulta saamani opintotuet eli yli 2000e.

Vitsi onkin tässä: jos en menekään opintojeni jälkeen suoraan töihin, vaan lorvailen puoli vuotta, saan pitää tuon 2000e. Näinkö sitä valmistumista ja työelämää kannustetaan?
mitvit 26.5.2011 14:36

Anonyymi
Pitäisi lakkauttaa opintotuki kokonaan ja pistää joka kurssille kurssimaksu sekä tutkinto maksu. Saataisiin taas kunnon köyhäilistö joka tekee kaikki paska hommat mukisematta kun tietävät että ovat syntyneet köyhiksi. Polttoaineen hintaa pitäisi myös nostaa roimasti että saataisiin vanhat romut pois liikenteestä ja samalla ruuhkat pienenee oleellisesti. Nyt vain leikitään jotain tasa-arvo mailmaa se on vain harhaa mitä köyhille syötetään. Itse en katso kaupassa hintoja joten lasken itseni paremmaksi kuin köyhän työkkärillä kituuttavan kyykytettävän. Tähän tilaan suomi pääsee kun vain eläkeläiset äänestää. En valita.
Elitisti 26.5.2011 14:37

Anonyymi
Riippuu, mitä maksavat DI:n hommista.

Jos nettotienestit ovat yli 2000 euroa puolessa vuodessa, niin kannustaa ehkä menemään töihin?
Insinöörilogiikalla 26.5.2011 14:38

Anonyymi
Kaivakaa tilastotietoa vertailun vuoksi siitä, millaista oli Apusen aikoina ja millaista on nykyään. Valtavat erot löydettävissä numeroista, tarkasteltiinpa tuloja tahi menoja.

Vertailkaa myös nykyajan sisäänpääsyä, opintotuen reaaliarvoa, kallistuneen asumisen ja ruoan meno-osuuksia opintotuesta, huomioikaa terveyskeskusmaksut joita ei ollut ennen, tilastoikaa oliko ennen minkälaiset suoritusvaatimukset opintotuen saamisen ehtona niinkuin on nyt.
riippuu mistä roikku 26.5.2011 14:39

Anonyymi
Miksi lukion jälkeen pitäisi pitää vielä neljäs välivuosi?
??? 26.5.2011 14:42

Anonyymi
Koposen mukaan nuoren on turha odottaa saavansa paljoa yhteiskunnalta, jos ei ole itse valmis antamaan omaa panostaan.


Ja jos pitää(!) yhden välivuoden 12 vuoden kouluputken jälkeen, niin on yhteiskuntaan sopimaton yksilö, joka elää vain omassa haavemaailmassaan jossa yhteiskunta tuo kaiken nenän eteen? Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä kuule aika korkealla, ei se homma sormia napsauttamalla toimi.
hum 26.5.2011 14:44

Anonyymi
"Vaatimustasot ovat nousseet, eikä yliopistoihin enää vain kävellä sisään lukemaan yhteiskuntatieteitä kymmeneksi vuodeksi tahi siihen asti, että se virkamiesura lähtee mukavasti käyntiin"

Totta. Opiskelemaan pääseminen ja opiskelu sekä työelämään pääseminen ja työelämä itsessään ovat muuttuneet valtavasti. Sellaista suojatyöpaikkakulttuuria ei enää nykynuorille ole.
FM 26.5.2011 14:46

Anonyymi
Aarvan mukaan valtaosa nuorista ei käytä välivuotta lorvailuun vaan työntekoon, jolloin nuori on veronmaksaja kuten muutkin. Välivuosi auttaa myös hahmottamaan tulevaisuuden suunnitelmia ja hakeutumaan opintoihin alalle, joka aidosti kiinnostaa.

- Suomalainen koulutusjärjestelmä ei saa olla maisteriautomaatti. Koulutuksen ei tule olla itseisarvo vaan väline, jonka avulla päästään osaksi tuottavaa yhteiskuntaa. Valitettavan usein maisteritason jälkeen seuraava taso on työtön.


"Välivuosi" voi toisilla mennä myös ase- tai siviilipalveluksen kanssa.

Mutta koulujärjestelmämme on kyllä heikolla tolalla. Olen aiemminkin kritisoinut sitä, ettei koulujärjestelmämme pyri juuri muuhun kuin ulkoa opetteluun. Koulutuksen tavoite olisi saada opiskelijat itse kiinnostumaan asioista ja ottamaan asioista itse selvän sen sijaan, että heille tuputettaisiin valmiiksi pureskeltuja annoksia. Tämä "kulttuuri" on tuomassa ongelmia monelle saralle, esimerkiksi passiivinen tv-uutisten seurailu ei sinänsä ole pahasta, mutta se ei saisi olla ainoa uutisvirran lähde.

Kouluihin pitäisi mennä opiskelemaan, pohtimaan, "ratkomaan ongelmia", oppia ymmärtämään yhteiskunnan kansantaloudellisia haasteita.

Kouluihin ei pitäisi mennä pätevöitymään, puutua ajattelukyvyttömäksi pelkästään valmiiden ratkaisujen toteuttajaksi, robotiksi eikä koulun tehtävänä ole antaa liian suppeaa kuvaa maailmasta, jossa jokainen on yksin ja yleisin ensireaktiokehoite vastoinkäymisiin on: pitäkää tunkkinne.
Sähköasentaja 26.5.2011 14:46

Anonyymi
Välillä näitä ek:n juttuja (tai niistä kirjoitettuja uutisia) lukiessa tulee mieleen mikähän ihmeen mediastrategia niillä siellä on. Tekeekö ne ihan väkisin itsestään jotain karikatyyrisiä pahoja porvareita. Eihän tossa menossa ole mitään järkeä. Ihan naurettavan sarjakuvamaista pahismenoa.
fil. yo. 26.5.2011 14:47

Anonyymi
Miksi lukion jälkeen pitäisi pitää vielä neljäs välivuosi?


Milloin olet viimeksi edes nähnyt lukion? OPS on nykyisin järjetön, luokattomuus ja jaksolukujärjestykset rikkovat viimeisenkin porukkafiiliksen. Kahdesaa ällää tavoitellaan. Sieltä tulee valmiiksi burn out -porukkaa.
Mitäs lähtivät... 26.5.2011 14:49
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Pelkäätkö jääväsi työttömäksi?