Loppu lorvailulle: "Eikö kotona opeteta työntekoa?"

Kaikki nuoret eivät halua painella jatko-opintoihin suoraan lukiosta. Välivuosi on osalle edessä olosuhteiden pakosta, jos opiskelupaikkaa ei irtoa, mutta suuri joukko valitsee tauon opiskelusta tarkoituksella.

Jo joka neljäs uusi ylioppilas jättää kokonaan hakematta jatko-opintoihin, kertoo Tilastokeskuksen tutkimus.

Koulutusjohtaja Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitosta toteaa, että pyrkimättä jättävien osuuden pitäisi ehdottomasti olla matalampi.

– Tavoitteena on, että jokainen hakisi jatko-opintoihin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Nuorille tulisi tarjota lukiossa tietoa, joilla he voivat muodostaa oikean kuvan työelämästä ja vahvistaa uskoaan siihen, mikä olisi heille oikea ala.

Samaa mieltä Koposen kanssa on Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Valtteri Aine.

– Opinto-ohjaukseen pitäisi ehdottomasti saada lisää voimavaroja. Opinto-ohjaajat ovat hirveän kuormitettuja, ja ohjauksen painotus on lukioajan opinnoissa. Toivomme, että  painopistettä siirrettäisiin jatko-opintojen suuntaan ja että myös aineenopettajat olisivat ohjauksessa mukana.

Rankan lukion jälkeen
huilia opinnoista

Aineen mielestä jatko-opintoihin pyrkivien määrä on kuitenkin jopa yllättävän hyvä. Hakupaperit jäävät lähettämättä paitsi tulevaisuuden suunnitelmien hämäryyden vuoksi, myös puhtaasti hengähdystauon ottamisen takia.

– Lukio on rankka koulu. Monet ottavat tietoisen breikin ennen opintojen jatkamista.

Johtaja Matti Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunnasta (EVA) ei katso hyvällä välivuoden pitämistä omaksi huvikseen.

– Jos oma tyttäreni olisi ilmoittanut, että opiskelemaan pyrkimisen sijaan viettää jonkinlaisen hengailuvuoden, en olisi siihen suopeasti suhtautunut. Kehottaisin nuoria harkitsemaan, kasvattaako välivuosi ihmistä jotenkin merkittävästi enemmän kuin opiskelun aloittaminen. Kyllä opiskelijakin voi matkustella ja oppia ymmärtämään maailmaa.

– Jos välivuosi tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, niin nuorella ei näytä ole kovin realistista kuvaa siitä, mihin hän on menossa. Vaikuttaa, että nuorille ei kotona enää opeteta samanlaista työn eetosta kuin aikaisemmin.

Sisään
ja ulos

Koulutusjohtaja Koponen toivoo, että tuoreiden ylioppilaiden pyrkiminen korkeakouluihin tehtäisiin helpommaksi.

– Suurempi osa opiskelijoista voitaisiin valita suoraan ylioppilastodistuksen perusteella. Ylioppilastutkinnon sisältöä pitäisi kehittää siten, että se palvelisi paremmin korkeakouluvalintoja. Valinnoissa voitaisiin lisäksi luoda omat kiintiönsä niille, joilla on jo jokin tutkinto tai opinto-oikeus muualle, ja niille, joilla ei näitä ole.

Koponen toivoo, että jos opiskelun aloittaminen siirtyy vuosilla, opinnot edes etenisivät tavoiteajassa. Jos opiskeluaikakin pitkittyy, työelämään siirtyminen viivästyy kohtuuttomasti.

– Jos ei ole itse valmis antamaan omaa panostaan yhteiskunnassa, ei silloin pitäisi myöskään odottaa siltä hirveästi saavansa.

Apunen on samoilla linjoilla. Hän ei hyväksy akateemista vapautta syyksi valmistumisen tavoiteajan roimalle ylitykselle.

– Kylmästi järjestelmän kannalta katsoen siinä ei ole mitään järkeä, että yhteiskunta tukee ylipitkiä opiskeluaikoja. Opintotukikeppi vaan käyttöön.