Kirjaudu ▼
 

Neljä tarinaa: Näin minusta tuli liian vanha töihin

Heini Karjanmaa
Neljä tarinaa: Näin minusta tuli liian vanha töihin
Voit olla liian vanha, vaikka eläkeikään olisi 20 vuotta. Viidenkymmenen vuoden ikä on töissä selkeä rajapyykki – ja jo 45 vuoden jälkeen alkavat merkit ikäsyrjinnästä näkyä. Asiantuntijan mukaan työnantajien puheet vanhempien työntekijöiden huonosta työkyvystä tai vanhentuneesta osaamisesta ovat pelkkiä tekosyitä. Lue neljän työntekijän – Hannan, Tapion, Maritan ja Eevan – rankat tarinat ikäsyrjinnästä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Työelämässä vallitsee suuri paradoksi. Yhteiskunnan eliitti paasaa työurien pidentämisen puolesta, mutta kukaan ei halua ikääntynyttä töihin. Mitä vanhempi työnhakija, sitä varmemmin hänet sivuutetaan.

– Ikärasismi on ehkä yhtä suurta kuin muukalaisvastaisuus. Hyvätkään tekijät eivät saa työtä, kun syntymäaika selviää. Monet jättävätkin sen ja valokuvansa pois ansioluettelostaan, kertoo henkilöstövuokraukseen keskittyneen Seniorivälityksen partneri Mauri Koskenniemi.

Kaikki voi olla hyvin niin kauan, kun työntekijä vanhenee vakituisessa paikassaan. Kupla puhkeaa, jos yritys joutuu taloudellisiin vaikeuksiin tai päättää ulkoistaa osan toiminnoistaan. On tavallista, että tällöin karsitaan etenkin vanhimpia työntekijöitä.

Myös pitkä poissaolo kuten vuorotteluvapaa voi olla alku työpaikan menetykselle. Irtisanominen voi koittaa esimerkiksi vuosi töihin paluun jälkeen. Voi olla, että irtisanotun tilalle palkataan henkilöä sijaistanut työntekijä.

"Ei kiitos kypsässä
iässä olevia"

Mitä enemmän ikää on, sitä vaikeampaa on uuden työn löytäminen. Tutkija Anna Pärnäsen tuoreesta Jyväskylän yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta ilmenee, että nuorten suosiminen on yleistä.

”Ei kiitos kypsässä iässä olevia” on tuttu lause Koskenniemelle. Seniorivälitys omistaa myös henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneen Control Henkilöstöpalvelut -yhtiön.

– Kahdenkeskisessä keskustelussa työnantajat saattavat sanoa asian hyvinkin suoraan. Valistuneet eivät sano ääneen, jotta eivät rikkoisi lakia, Koskenniemi kertoo.

Työmarkkinoilla vanhuus iskee varhain. Stakesin muutaman vuoden takaisessa Työllistymisen esteet -tutkimuksesta ilmenee, että jo yli 40-vuotias työtön saattoi arvioida ikänsä haittaavan työllistymistä.

– 45 vuotta alkaa olla ikäpyykki, mutta 50 vuotta on selkeästi raja, jolloin iästä tulee taakka, Koskenniemi sanoo.

Keski-Uusimaa-lehti kertoi alkuviikolla että ikäihmisiä halutaan hotellitöihin. Jutun mukaan Majatalo Onnelan johtaja Martti Merosella on kokemusta ikäihmisten palkkaamisesta. Maanantaina hän oli ottanut töihin 60-luvulla syntyneen.

Hanna, 53: ”Työnsaanti vaikeutui
viisikymmenvuotispäivän lähestyessä”

Hanna jäi työttömäksi vuonna 2004. Yritys, jossa hän oli työskennellyt 29 vuotta, irtisanoi hänet.

– Olin varaston toimistonhoitaja. Varaston toiminta ulkoistettiin: varastomiehet ja minä saimme lähteä.

Työttömäksi jäädessään Hanna oli 46-vuotias. Työnsaanti on ollut vaikeaa.

– Mitä lähemmäs 50 vuotta tulin, sitä vähemmän työpaikkoja tarjottiin. Nyt viisikymppisenä töitä on tarjolla yhä vähemmän.

Hanna on 13-vuotiaasta lähtien tehnyt toimistotöitä. Hän on ollut lähetti, lähettien esimies ja hoitanut koti- ja ulkomaan maksuliikennettä myynti- ja ostoreskontrassa. Ennen irtisanomistaan hän huolehti tavaroiden vastaanottopapereista, varastoinnista ja laskutuksesta.

Toimistotöihin Hanna ei ole enää päässyt. Hänet raakataan jo heti, koska hän on käynyt vain kansalaiskoulun. Hanna sanoo, että nykyisin pilipalipaikkoihin vaaditaan koulutusta. Hänen mukaansa lähettienkin pitää olla vähintään tradenomeja.

– Yhdessäkin toimistossa vaadittiin, että palkattavan pitää olla ylioppilas. Tytöstäni tulee vuoden kuluttua ylioppilas, jos hän menisi suoraan tekemään kyseistä työtä, hänellä olisi kyllä sormi suussa.

Hanna on ottanut töitä, joita on saanut. Ensiksi hän meni tyttärensä kouluun keittiöapulaiseksi.

– Ruuan laitosta minulla oli kolmen lapsen yksinhuoltajaäidin kokemus.

Kun koulu loppui, pestikin loppui. Hänet työllistettiin ja hän työskenteli hoitoapulaisena puoli vuotta vanhusten palvelutalossa. Uusi työllistämistyö oli kotikaupungin työterveyskeskuksessa, missä Hanna hoiti potilasarkistoja ja välinehuoltoa. Hän viihtyi ja olisi halunnut jatkaa, mutta työ päättyi seitsemän kuukauden kuluttua.

Hanna on osallistunut työttömille tarkoitettuun koulutukseen, mutta pitää niitä leikkikouluina.

– Niillä opetetaan, miten pukeutua työhaastatteluun, vaikka kaikki osallistujat ovat sen ikäisiä, että varmasti tietävät itsekin.

Hanna on hakenut ”tosi monia” paikkoja ja on myös vuokratyöfirman listoilla. Työnantajien tylyys harmittaa, sillä hakemuksiin ei usein edes vastata.

Hän arvioi, että työnsaanti ei ainakaan helpotu.

– Tuntuu paskamaiselta.

Hanna on terve ja hän haluaisi tehdä töitä. Työ olisi tärkeää myös toimeentulon kannalta.

– Saan 480 euroa kuukaudessa käteen. Maksan siitä 170 euron vuokran omavastuuosuuden, puhelinlaskut, ruuat ja muut.

Vielä Hanna saa 151 euroa kuukaudessa toimeentulotukea, koska nuorin lapsi asuu vielä hänen kanssaan. Tytär täyttää syksyllä 18 vuotta, mikä muuttaa tukea.

Jos Hanna roikkuu 65-vuotiaaksi asti tyhjän panttina, hän tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Hänelle itselleen tämä tarkoittaa jatkuvaa köyhyyttä. Hän arvioi, että hänen eläkkeensä aikanaan vastaa hänen nykyisiä tulojaan.

Tapio, 56:”En ikinä ajatellut,
että minulle kävisi näin”

Tapio oli kansainvälisen ympäristöalan yrityksen it-päällikkö Suomessa. Osasto vastasi Suomen tietotekniikasta ja tuki yhtiön Norjan, Ranskan, Kiinan ja Korean toimintoja.

Yrityksen omistaja muuttui useaan kertaan ja ”kupletin juoni” vaihtui aina omistajan mukaan. Lopulta firma myytiin amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle. Yhtiö sai Pariisiin uuden it-johtajan, joka oli mieltynyt ulkoistamiseen.

Tuolloin it-osastolla työskenteli enää kaksi henkilöä, Tapio ja hänen alaisensa. He olivat 10 vuotta tehneet töitä yhdessä, ja homma sujui.

– Syksyllä 2009 saimme kuulla, että meitä ei tarvita.

Tapio oli ollut kolme vuotta luottamusmiehenä. Hän arvioi, että se saattoi vaikuttaa tilanteeseen.

Kaksikko ryhtyi taistelemaan. Liitot sopivat asian ja Tapio sai korvauksia laittomasta irtisanomisesta. He olivat vedonneet myös liikkeen luovutus -pykälään, mutta kyseinen kohta raukesi. Työkaveri jäi korvauksitta. Tapion mielestä firmassa käytettiin tilapäisiä ihmisiä, joiden töitä hänen alaisensa olisi voinut hoitaa.

– Olin enemmän katkera hänen puolestaan kuin omasta puolestani. Hän on vähän päälle 40-vuotias yksinhuoltajanainen, jolla on isot velat niskassa.

Katkeruus on ajoittain hiipinyt Tapioonkin.

– Olen syntynyt 1955. Jos olisin syntynyt vuotta aiemmin, olisin eläkeputkessa. Nyt en ole, mutta en myöskään kelpaa mihinkään.

Tapion irtisanomisaika päättyi viime vuoden helmikuussa.  Hän kertoo lähettäneensä 60 tai 70 hakemusta, mutta edes haastattelukutsua ei ole tullut.

– Mihin ammattitaitoni on voinut hävitä?

Tapio on ollut atk-alalla 20 vuotta ja puolet ajasta hän on ollut päällikkö. Omasta mielestään kaikki tyssää ikään ja siihen, että hänellä ei ole akateemista loppututkintoa it-alalta.

– Nuori johtaja ei uskalla palkata vanhempaa töihin, sillä tämä saattaa tietää jotain enemmän kuin hän itse. Hän voi myös kertoa työpaikan nuorille, että nämä saavat huonoa palkkaa.

Tapio on koulutukseltaan laskentamerkonomi. Hän kummastelee koulutodistusten painottamista ja kertoo itse työaikanaan törmänneensä siihen, että esimerkiksi sähkötöihin vaadittiin vähintään opistoinsinöörin koulutusta, vaikka työssä pärjäsi teknikon taidoilla. Kun tehtävään palkattiin insinööri, tämä kyllästyi pian ja lähti.

– Reaalielämän ja johdon näkemykset eivät vastaa toisiaan.

Kotonaolo on nöyristänyt. Tapio sanoo, että palkka ja tehtäväkin ovat jo sivuseikkoja; kunhan vain pääsi töihin.

Työttömyysaikanaan Tapio on päivittänyt tietojaan ja osallistunut kolmeen rekrytointiohjelmaan, mutta hänestä kiinnostunutta työnantajaa ei ole löytynyt. Hänen mukaansa kokemukseen ei haluta satsata.

–Välillä olen epätoivoinen ja masentunut. Vaikka kuinka yritän, mikään ei auta.

Tapio on aina tehnyt töitä ja paiskinut pitkiä päiviä. Hän on hyvässä kunnossa ja tarvittaessa pystyy venymään. Töissä ollessaan hän ei ikinä olisi uskonut, että hänelle kävisi näin.

– Olimme tärkeitä, sillä yritys oli asiantuntijaorganisaatio ja hyvin riippuvainen atk:sta.

Marita, 63: ”Koulutin toisen –
hän sai jatkaa, minä en”

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Marita työskenteli suuryrityksessä, jossa jatkuvasti käyty yt-neuvotteluita eri osastoilla ja yksiköissä. Hänen omassa yksikössään oli lähes vuosittain yt:t ja väkeä poistettiin aina vanhemmasta päästä. Viimeiset neuvottelut olivat sekavat ja kestivät yli vuoden. Niitä seurasi organisaationmuutos. Viime vuoden lopulla Marita irtisanottiin.

– Kautta linjan vanhimmat ja eniten sairastaneet saivat lähteä.

Marita oli asiantuntija hyvässä asemassa. Hänellä on alempi korkeakoulututkinto ja 30 vuoden työkokemus. Itseään Marita kuvailee moniosaajaksi. Hän hallitsee tietotekniikan, on opettanut sitä ja paljon muutakin nuoremmilleen ja on saanut useita tunnustus- ja ideapalkintoja.

Viimeinen vuosi oli jatkuvan epävarmuuden vuoksi ikävä ja koko tiimin henki oli Maritan mukaan karmea. Marita joutui kouluttamaan tehtäväänsä itseään yli 20 vuotta nuorempaa henkilöä, joka oli vasta otettu hänen kollegakseen.

– Hänellä ei ollut likimainkaan sitä pätevyyttä ja kokemusta, joka minulla oli. Oli katkeraa kouluttaa, kun tiesin, että joka tapauksessa toinen meistä lähtee.

Maritan irtisanomisperuste oli tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä töiden uudelleenjärjestely.

– En näe mitään muuta syytä kuin iän.

Maritan mielestä osa hänen ikäisistään on väsähtäneitä, eivätkä halua oppia uutta. Hän kertoo itse olleensa aina hanakka kouluttautumaan.

Vaikka hän on aktiivinen vapaa-aikanaankin, hän olisi mieluusti ollut töissä. Hän kaipaa työhön liittyviä onnistumisen kokemuksia.

– Olen tehnyt mahtavan uran tuossa yrityksessä, mutta silti minut irtisanottiin.

Iän korostaminen raivostuttaa. Marita tuntee, että hänellä on vastassaan voima, jota vastaan tuntuu olevan turha taistella. Hän on hakenut monia paikkoja. Useat ovat olleet äitiyslomansijaisuuksia ja muita määräaikaisuuksia.

– Vaikka minulla on työntekoon kaikki edellytykset, en ole saanut yhtään haastattelukutsua.

Marita on kehittänyt itseään ja aikoo seuraavaksi käydä yrittäjäkurssin, jotta voi saada pienyrittäjän lisätuloa eläkkeeseensä. Hän on liittynyt myös Seniorivälitykseen.

Marita olisi mieluusti jatkanut töissä 68-vuotiaaksi. Hän olisi halunnut kerryttää eläkettään ja saada velkansa maksetuksi.

– Miksei minun annettu jatkaa vielä pari vuotta ja jäädä kunniakkaasti eläkkeelle, hän ihmettelee.

Eeva, 66: "Olin kuin
sirkushevonen”

Eevan ura mediassa taittui fuusioon ja lamaan. Hän sai uuden työpaikan tuoreesta yrityksestä, mutta jäi toistamiseen työttömäksi vuonna 1995 yrityksen taloudellisten vaikeuksien takia.

– Vuoden 2000 alussa 55-vuotiaana sain naapurikaupungista alani töitä kahdeksi viikoksi. Rupeama venyi ja roikuin firmassa seitsemän vuotta löyhässä hirressä.

Asiantuntijana työskennellyt Eeva teki sijaisuuksia. Niiden välillä oli toisinaan viikon, parin työttömyysjaksoja.

– Onneksi vakituiset olivat paljon kipeinä ja pitivät lomia.

Vuosien varrella yrityksessä avautui vakituisiakin paikkoja, mutta niitä ei Eevalle annettu.

Eeva nautti työstään, työpaikastaan ja työkavereistaan. Hän teki kaikkea, mitä suinkin osasi, ja venyi tarvittaessa ylitöissä.

– Olin kuin sirkushevonen, kun torvi törähti, olin aina innokas lähtemään hommiin.

Epävarmuus rassasi silti. Esimiehen kanssa asiat eivät aina sujuneet ja Eevasta oli nöyryyttävää, että hän joutui naukumaan itselleen kuuluvia lisiä. Samaan aikaan häntä pelotti, miten hän pärjäisi taloudellisesti, jos työt loppuisivat, kun ikääkin karttui koko ajan. Tunnin työmatka teki päivistä pitkiä. Lopulta hän sai tarpeekseen.

– Sain kautta rantain kuulla, että pitkä sairausloma, jota sijaistin, jatkui. Minulle ei tarjottu tilaisuutta hoitaa sitä. Toinen lapsenlapseni oli tulossa ja muu elämä alkoi tuntua yhä houkuttelevammalta.

Eeva jätti yrityksen, eikä ole katunut . Hän oli pari vuotta ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla, minkä jälkeen jäi eläkkeelle.

– Ihmissuhteita olen kaivannut, hän kertoo.

"Ikääntyneet tuomitaan
väärin perustein"

Suurimmassa ikäsyrjintävaarassa ovat keski-ikäiset pienituloiset toimihenkilötyöntekijät, joilla on alempi keskiasteen tutkinto tai ei koulutusta. Tämä ilmeni Anne Kouvosen tutkimuksessa Syrjintäkokemukset työssä ja työhönotossa jo vuosituhannen alussa.

Sopimusalavastaava Risto Tamminen ammattiliitto Prosta arvioi, että monet syrjityt kuuluvat nykyisinkin tuohon joukkoon.

Tiimipäällikkö Tomi Hussi Työterveyslaitokselta sanoo, että iän merkitys ymmärretään työelämässä laajalti väärin. Ikään liittyviä fysiologisia muutoksia tuijotetaan, vaikka nykyisin yhä harvempi työ on fyysistä ja yhä useammassa työssä kyse on henkisten voimavarojen käytöstä.

Iän karttuessa esimerkiksi sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja näkemyksellisyys kehittyvät. Kokenut pystyy kokematonta paremmin erottamaan, mikä on olennaista.

– Kun mietitään nykypäivän liiketoimintaympäristöä, pitkään työssä olleet ovat aika relevanttia porukkaa. On aikamoinen paradoksi, että ihmiset, joilla olisi paljon annettavaa, nähdäänkin väärien perusteiden vuoksi ongelmana, Hussi sanoo.

Seniorivälityksen Koskenniemen mielestä vanhimman väen karttaminen tarkoittaa, että työpaikoilta häviää kokemus ja osaaminen. Tämä voi tulla kalliiksi paitsi yrityksille, myös kansantaloudelle.

– Oli ammatti mikä tahansa, pitkään työelämässä olleilla on hiljaista tietoa, hän sanoo.

"Parhaiten oppii tekemällä,
ei koulun penkillä"

Vanhentuneeseen koulutukseen vetoaminen on asiantuntijoiden mukaan usein tekosyy, sillä iästä riippumatta aika harva käyttää koulussa oppimaansa kovin suoraan työssään.

– Parhaiten opitaan tekemällä, ei koulun penkillä, Hussi arvioi.

Hänen mielestään rekrytoinnin pitäisi lähteä aina työtehtävästä ja pitäisi aidosti tähdätä siihen, että paras ja soveltuvin työntekijä palkataan.

Onko oikeasti mitään hyvää syytä, miksi vanhimpia työntekijöitä ei palkattaisi?

– Ei ole, Hussi sanoo.

Omista kokemuksistaan kertoneiden haastateltavien nimet on muutettu.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (206)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 21
EdellinenSeuraava

Anonyymi
On tämä elämä niin jännää 46-vuotiaana.

Entisessä työpaikassani koin mm. sellaista, että sanoin jonkun faktan (jonka tiesin koska oli vuosikausien kokemus kyseisestä asiasta), ja minulle vain tuhahdettiin tai jopa sanottiin, että minun täytyisi olla 'avoimempi uusille asioille'. Sitten kun alle kolmilymppinen kollegani oli pitkällisen tutkimuksen jälkeen tullut samaan tulokseen, hän olikin yht'äkkiä innovatiivinen. Vastaavanlaista tapahtui erittäin usein.

No, sielläpä nuorukaiset keksivät pyöriään ja firmassa ihmetellään miksi tuotekehitykseen menee niin hemmetisti rahaa. Minä taas haen (ilmeisesti turhaan) uutta työpaikkaa ja odotan kauhulla sitä päivää kun ansiosidonnainen loppuu.
Anonyymi: kehäraakki 46v. 15.5.2011 6:48

Anonyymi
Mikä tässä asiassa on oikeasti takana ?

Kapitalitisessa yhteiskunnassa päämääränä on yritysarvon maximointi, mikä on OK asia. Miten siis työntekijän ikä estää tämän päämäärän saavuttamista ? Onko markkinoilla tavoitellun päämäärän suhteen halvempaa työvoimaa (=nuoria) saatavilla vai miksi esiintyy ikärasismia ? Vai onko Suomen talouslämässä niin paljon "löysää/tehotomuutta", ettei ole tarpen keskittyä yritysarvon maximointiin vaan voidaan keskittyä esim. toisille ihmisille v...luun kuten tapahtuu julkisella sektorilla. Yhdysvallloissa en ole (subjektiivisesti) havainnut ikärasismia.
Anonyymi: Nimetön 15.5.2011 6:50

Anonyymi
Ja samaan sysyyn on työnatajapuolella paineieta eläkeiän nostoon. On tämä kaksinaamaista puuhaa.
Anonyymi: tekoja puheiden sija 15.5.2011 6:51

Anonyymi
Kuinka paljon mahtaa vaikuttaa se, että yli 53 vuotiaat on kalliimpia yritykselle kun ajatellaan työeläkemaksuja ?
Anonyymi: Ikäraja 15.5.2011 7:05

Anonyymi
Vanhukselta ovat voimat ja kyvyt meneet, puheet virkaan paluusta jääneet tyhjiksi puheiksi.Jos minä nyt etsin peltoa, kyseln majaa, minulle nauretaan hilpeästi, ja minä rakastan vain järven rantaa, hiekkaista tietä, jolla saa ehtimiseen väistellä rapakoita.
Anonyymi: joutosakkiin kuuluva 15.5.2011 7:35

Anonyymi
Ja samaan sysyyn on työnatajapuolella paineieta eläkeiän nostoon. On tämä kaksinaamaista puuhaa.


Eläkeiän nostolla ei ole tarkoitus jatkaa työuria. Päättäjät tietävät tasan tarkkaan että 45-50+ vuotias ei tule työllistymään.

Eläkeikää tulee kuitenkin nostaa kahdesta syystä: työtön on pitempään perusturvalla (eläkkeelle pääsyn sijasta) JA samalla pitempi perusturvalla olo tietää työttömälle pienemmän eläkkeen. Näin työttömäksi joutunut maksaa vähemmän yhteiskunnalle.
Anonyymi: Pidemmät työurat ? 15.5.2011 7:42

Anonyymi
On tavallista, että tällöin
karsitaan etenkin vanhimpia työntekijöitä".LEIPÄJONON JATKEEKSI AINUT VAIHTOEHTO. SUOMEN VALTIOLLA ON SEKSIKKÄÄMPPÄÄ TUKE VÄLIMERENMAIDEN HENKEVIÄ JA SMOLTOLLKIA YLEVÄSTI DISKUTEERAAVIA ETELÄN HEMMOJA.
Anonyymi: Nimetön 15.5.2011 7:49

Anonyymi
Tehkää työt minä nautin
Anonyymi: Seppo 15.5.2011 8:03

Anonyymi
Kuinka paljon mahtaa vaikuttaa se, että yli 53 vuotiaat on kalliimpia yritykselle kun ajatellaan työeläkemaksuja ?


Ei työnantajalle kalliimpi - kyllä se raakki maksaa itse sen korotetun osan.
Anonyymi: Yks raakki 15.5.2011 8:10

Anonyymi
Kyllä jokainen ajatteleva ihminen on aikoinaan varautunut siihen, ettei viisikymppisenä enää palkkatöitä löydy -eikä niitä välttämättä halua tehdäkkään.

Itse ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni alle 3-kymppisena ja nyt niitä on jo mukava keko. Enää pari vuotta ja vuokralaiseni ovat maksaneet viimeisetkin kämppäni velattomiksi ja voin jäädä vuokratuoton turvin pois työelämästä alle 5-kymppisenä.
Anonyymi: rene 15.5.2011 8:44
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 21
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

21:02 Kiina lopetti maailman vanhimman monopolin
20:30 "Ihmiskunta voi jakaantua komeaan yläluokkaan ja peikkojen alaluokkaan"
20:12 Ekonomisti: EKP lähetti voimakkaan viestin uusista toimista
19:22 Toyotalla 400 000 auton takaisinkutsu palovaaran takia
18:41 "Jos Suomi olisi yritys, se kaipaisi täyskäännöstä"
17:56 Kiinan yllätys kannustaa riskeihin
17:24 Selvästi halvempaa bensaa? Moottorikikka voi halventua tuhansilla
16:19 Draghin puhe sysäsi euron laskuun
16:17 Eduskunnasta +30 000 euroa tuloihin
15:50 Pörssissä hulinat Kiinan koronlaskun jälkeen – Kone ennätyskorkealle
15:38 Haastattelu Mitä yhteistä on pankkiireilla ja rekkakuskeilla?
15:26 Öljyn hinta kääntyi nousuun Kiinan laskettuja korkoja
15:01 Kiinalta iso liike: Korkoja laskettiin
14:02 Ilta-Sanomat Ukraina: Venäjältä ammuttiin rajan yli tykkitulta
12:58 Digitoday Kännyköille uusi lasi – joka viides hajosi yhtiön omissa testeissä
12:34 "Johto on vieraantunut työntekijöiden todellisuudesta"
12:32 Yle: Metsäyhtiöiden kartelli käräjäoikeuteen
12:09 Tätä välittäjät manaavat: Ruotsalaiset joutuvat lyhentämään asuntolainaa
11:58 Venäjä harkitsee öljyntuotannon leikkaamista
11:51 Draghi: EKP:n pitää nostaa nopeasti inflaatiota
11:45 "Miksi valtio ajaa Talvivaaraa konkurssiin juuri nyt?"
10:43 Lihavuus maksaa enemmän kuin ilmastonmuutos
10:42 Digitoday Suomesta terveisiä: Tämä aukko vaarantaa miljoonat verkkosivut
10:41 Mersu vannoo: ratti ja jarru eivät lähde autoista
10:39 Digitoday Jolla saavutti tavoitteensa 270-prosenttisesti
10:32 Ruotsalaisfirma ostaa salolaisen Ledilin
09:27 Itella haluaa siivun venäläisen verkkokaupan kasvusta
09:17 HS: Keskustan kannatus loikkasi
08:41 Pessimismin ja pelon voitto
08:28 Obaman maahanmuuttohanke eteni – teknoyhtiöt pettyivät
Asiakastieto

Yhteistyössä