"Mene sosiaaliseen mediaan, pomo!"

Raportin Suora yhteys – näin sosiaalinen media muuttaa yritykset tekijät Antti Isokangas ja Petteri Kankkunen kirjoittavat, että sosiaalinen media puhkoo reikiä yritysten seiniin. Asiakkaiden ja työntekijöiden kautta yritykset ovat mukana sosiaalisessa mediassa riippumatta siitä, haluavatko ne sitä.

Facebook-potkut, tietovuodot ja kohtuuttomiksi paisuvat mainekriisit ovat kirjoittajien mukaan ilmentymiä siitä, että osa työajasta ja työelämästä on muuttunut julkiseksi.

– Työpaikan ristiriidat, jotka ennen käsiteltiin kaikessa hiljaisuudessa puhelimessa, palaverissa tai sähköpostilla, lävähtävät nyt kaikkien kommentoitavaksi. Mielipiteet, joita ilmaistiin vain yrityksen kahviossa, kavereiden grillijuhlissa tai kotona puolisolle, lipsahtavat usein silkkaa ajattelemattomuutta satojen ihmisten tietoon.

Isokangas ja Kakkunen huomauttavat, että myös asiakkaat ovat löytäneet toisensa. Kilpailijat puolestaan keräävät nopeasti ja halvalla tietoa, jonka hankkiminen oli aiemmin joko kallista tai mahdotonta.

Sosiaalisen median ilmiöt herättävät yrityksissä ristiriitaisia tunteita. Joillekin sosiaalisen median palvelut ovat yhä pelkkiä juoruilukanavia. Toisille ne ovat uudenlaisen viestintäkulttuurin tehokkaita työkaluja.

Yrityskytky pitää
näkyä kuluttajalle

Läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen perustuvasta strategiasta on Isokankaan ja Kankkusen mukaan tullut käyttökelpoinen vaihtoehto liiketoiminnan perustaksi.

– Yrityksen kannattaa nähdä sosiaalinen media pikemmin asiakaspalvelun kuin markkinoinnin välineenä. Suurimmat hyödyt saavat yritykset, jotka osaavat käyttää sosiaalista mediaa hyväksi sekä sisäisissä prosesseissaan että toiminnassaan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, raportissa arvioidaan.

Selvitystä varten on haastateltu 115 suomalaista yritysjohtajaa. Fazer-konsernin viestintäjohtaja Ulrika Romantschuk sanoo raportissa, että yhtiöllä on erittäin hyvät kokemukset sosiaalisen median hyödyntämisestä.

– Kun yritys osallistuu sosiaaliseen mediaan, pitää olla täysin selkeää, että kyseessä on yrityksen edustaja. Tämä on tärkeä tapa palvella kuluttajia. Yhä suurempi osa esimerkiksi kuluttajapalvelun kyselyistä tulee sosiaalisen median kautta, hän kertoo.

Romantschukin mukaan sosiaalinen media ei ole markkinointikanava vaan dialogialusta, jossa toimitaan ihmisten eikä yritysten ehdoilla. Hänen mielestään se tarjoaa mahtavia mahdollisuuksia, mutta siinä on myös riskejä.

"Minut leimattiin pedofiiliksi
ja lasten laihdutusfasistiksi"

Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä kertoo, miten sosiaalinen media voi lyödä takaisin. Tapaus liittyy yhtiön Top Model -lastenlehden tiedotukseen. Aalto-Setälän mukaan tiedotteeseen jätettiin tahallisesti särö, jotta se huomattaisiin.

– Kerroimme, että lastenlehti on sopiva 6–12-vuotiaille ja se käsittelee myös muotia. Sanoin myös, että keski-ikäisille naisille on lehtiä jo tarpeeksi, lapsille ei. Mitään näistä argumenteista ei ole tapana sanoa, koska ne ärsyttävät ja herättävät tunteita. Eli siis aiheuttavat keskustelua ja polemiikkia.

Talouselämä- ja Markkinointi & Mainonta -lehdet julkaisivat tiedotteen sellaisenaan, josta sosiaalinen media ja keskusteluryhmät räjähtivät tunteesta ja tiedonsirpaleista täyteen.

Aalto-Setälä otti viestintävastuun ja lähti nopeasti ja määrätietoisesti vastaamaan sosiaalisessa mediassa esitettyihin kysymyksiin. Tavoitteena oli estää Allerin muiden tuotteiden uhattu boikotointi sekä uuden lehden mustamaalaus.

– Henkilökohtaisissa viesteissä minua ehdittiin syyttää pedofiiliksi, lasten laihdutusfasistiksi ja kapitalistiksi, Aalto-Setälä kertoo.

Hänen mukaansa avoimuudella on hyviä ja huonoja puolia. Yritystä, jolla on kasvot, on helpompi lähestyä. Hän kuuli, mitä oli tapahtumassa, ennen kuin mitään oli lehdissä. Ihmiset löysivät myös vastuullisen henkilön nopeasti ja useimmat keskustelut rauhoittuvat pian Aalto-Setälän osallistumisen jälkeen.

– En vielä tiedä miten lehti tulee myymään, mutta ainakin se on nyt poikkeuksellisen tunnettu, Aalto-Setälä kirjoittaa.

Harva johtaja näkyy
sosiaalisessa mediassa

Toisin kuin toimittajataustainen Aalto-Setälä, harva yritysjohtaja on aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

Twitter-palvelussa on seitsemän prosenttia pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista. Kaikilla Twitter-käyttäjillä oli myös LinkedIn-tili, muttei yleensä julkisesti löydettävää Facebook-profiilia.

Raportin mukaan näkymättömyyden takana ovat muun muassa johtajien ikä, pörssiyhtiöitä koskevat juridiset rajoitteet ja ajan puute.

– Johtajan kannattaa mennä mukaan sosiaaliseen mediaan, jos hänellä on säännöllisesti sellaista kiinnostavaa sanottavaa, joka ei välity yrityksen muusta viestinnästä. Yrityksessä tulee myös pystyä luomaan systemaattinen tapa, jolla sosiaaliseen mediaan osallistuminen ei vie tarpeettoman paljon johtajan aikaa.

Raportissa todetaan, että etenkin kriisitilanteessa ja kriisiviestinnässä sosiaalinen media on erittäin tehokas kanava yritysjohdolle asiakkaiden ja suuren yleisön luottamuksen palauttamisessa.

Johtamistyökalu ja
uran edistämisväline

Sosiaalista mediaa voi käyttää myös johtamisvälineenä ja kuunnella ja seurata sen avulla työyhteisön ääntä. Raportin mukaan sisäiset palvelut tarjoavat helpon mahdollisuuden antaa palautetta ja ohjata toimintaa osallistumalla itse kommentoimalla keskustelua tai kirjoittamalla yrityksen  sisäistä blogia.

Oman uransa edistämistäkään ei kannata unohtaa. Kirjoittajat arvioivat, että monella toimialalla johtotehtäviin tähtäävän ei kannata ottaa riskiä ja jättäytyä nyt pois sosiaalisesta mediasta.