Ossi vaihtoi urahaaveet hiihtopummin elämään
Suurin osa nuorista siirtyy koulutusasteelta toiselle ja siitä töihin. Ossi Halkola valitsi toisin. Hän heittää keikkahommia voidakseen lasketella valtaosan vuodesta. – Yhteiskunnan tukia en ole ikinä nostanut, sillä töitä on aina löytynyt, hän korostaa .
18.4.2011 06:03
0
Helsingissä sataa vettä ja lämmintä on kaksi astetta. Samaan aikaan Sveitsin Verbierissä ruoho vihertää, aurinko paistaa ja lämpöä on 25 astetta.
Ossi Halkola makoilee nurmikolla. 24-vuotias ylioppilas on viettänyt aikaa hiihtokeskuksessa marraskuun alusta, reissu päättyy huhtikuun lopussa. Päivät menevät vapaalaskun ja kiipeilyn parissa.
Halkola tekee Suomessa seitsemän kuukautta töitä hurjasti kerätäkseen 5 000–7 000 euroa, mikä tarvitaan pohjakassaksi talven reissua varten. Iltaisin hän työskentelee Verbierissä baarimikkona. Lisäksi ulkoilukauppa Camu sponsoroi hiihtovarusteet.
– Työpäivä alkaa aikaisintaan neljältä iltapäivällä ja loppuu viimeistään kahdelta yöllä. Siinä ehtii laskea täyden päivän. Työ ei haittaa laskemista hirveästi.
Halkola luki itsensä ylioppilaaksi ja kävi armeijan, minkä jälkeen vapaalasku vei miehen mennessään.
– Armeijassa meinasin täyttää hakupaperit, mutta ne olivat niin hankalan näköiset. Lasketaan tässä nyt vielä muutama vuosi ainakin ja katsotaan, opiskelisiko sen jälkeen jotakin.
Halkolalle elämäntapa on tietoinen valinta. Hän sanoo arvostavansa opintoputken kautta töihin siirtyviä, mutta korostaa, että kaikilla tulisi olla vapaus valita.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Uraputki ei ole minulle tärkeä. Ei pitäisi pakottaa porukkaa kouluun tai töihin tai tekemään pitkä työura. Eikä työn laatu ole välttämättä kovin hyvä, jos et yhtään työstä nauti. On sama menetkö kouluun kaksiviitosena vai yhdeksäntoistavuotiaana. Myöhemmin menemällä näet maailmaa, opit kieliä ja muita kulttuureita. Jää paljosta paitsi, jos menee suoraan lukiosta kouluun ja käy kerran vuodessa jossain Rhodoksella.
Vaikka Halkola ei ole varsinainen Suomen bruttokansantuotteen kasvattaja, hänellä on hyvin tinkimätön näkemys työstä ja yhteiskunnan maksamista tuista.
– Ikinä en ole tukia nostanut. Suomessa en ymmärrä sitä, että on niin paljon työttömyyttä. Kun käyt katsomassa Mollin sivuja, siellä on 500 työpaikkaa auki. Vaikka ei ole koulutusta, olen ollut elämässäni viikon työttömänä. Sekin armeijan jälkeen, kun en jaksanut hakea duunia. Pidin viikon lomaa, hain torstaina duunia ja maanantaina aloitin. Jos haluaa tehdä duunia, niin varmasti löytyy. Itse olen laskuni maksanut.
