Kirjaudu ▼
 

Nuori putoaa putkesta – lasku 1,2 miljoonaa

Heini Karjanmaa
Nuori putoaa putkesta – lasku 1,2 miljoonaa
Erot hyvä- ja huono-osaisten nuorten välillä ovat kasvaneet. Kaikki nuoret eivät päädy työelämään tai opiskelemaan. Osa syrjäytyy, mutta osa jättäytyy tarkoituksella sivuun. Syrjäytymisellä on kuitenkin kova hinta sekä nuorelle että yhteiskunnalle. Lue miten tunnistat alkavan syrjäytymisen varoitusmerkit.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

”Työuria on pidennettävä.”

”Ikäluokat on saatava kokonaisuudessaan töihin.”

”Ne, jotka eivät halua käyttää yhteiskunnan koulutus- ja työmahdollisuuksia, heidän ei pidä myöskään yhteiskunnalta pyytää.”

Yhteiskunnan vaatimukset kuulostavat jyrkiltä sellaisen nuoren korvaan, jolla ei ole vielä aavistustakaan siitä, mitä hän haluaisi tehdä. Suurin osa jatkaa opiskelujaan peruskoulun jälkeen. Mutta kaikki eivät siihen pysty tai halua sitä tehdä.

Nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt. 8 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta ja nuorisotyöttömyys kasvaa. Neljäsosa työvoimaan kuuluvista nuorista on työttöminä, kun opiskelijoita ei lasketa mukaan.

Kallis
syrjäytyminen

Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

– Syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, mutta tässä on myös työvoiman saatavuusnäkökulma. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että saadaan koko ikäluokalle valmiudet työelämään. Työikäisen väestön määrä vähenee seuraavat vuosikymmenet, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Markku Koponen.

Koponen ehdottaa selkeää vastuunjakoa: kunnat osoittavat koulutus- tai työpaikan perusopetuksen päättäville nuorille. Koulutuksen keskeyttäneille ja muille työttömille työnhakijoille paikan osoittaa työ- ja elinkeinotoimisto.

Yhteiskunta pyörii euroilla, mutta tutkija näkee ihmiset numeroiden takana. Rahojen laskeminen ei pelkästään miellytä nuorisotutkimuksen professori Helena Helveä.

– Näen asian inhimillisen puolen, eli nuorten näköalattomuuden, toivottomuuden ja syrjäytymisen vaikutukset ihmisen elämänkulkuun ja myös sen merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Tätä on vaikea laskea rahassa. Erot hyvä- ja huono-osaisten välillä ovat kasvaneet. Siitä todella pitää olla huolissaan, sanoo Helve.

Nopeasti
töihin

Pidennetty työura tarkoittaa eläkeiän nostamisen ohella nuorten nopeaa valmistumista ja siirtymistä työelämään. Jotta tämä onnistuu, haluaa elinkeinoelämä remontoida koulutusjärjestelmää.

– Puhutaan sellaisista kysymyksistä kuin miten opiskelijavalintoja tulisi kehittää, miten vähennetään välivuosien pitämistä ja miten opinnot suoritetaan tehokkaasti loppuun. Onko rohkeutta puuttua opintotukijärjestelmään ja ottaa opintomaksuja käyttöön? Näitä asioita ratkotaan vaalien jälkeen, linjaa Markku Koponen.

Porkkanaksi Koponen tarjoaa suurempia opintolainoja, jotta vähävaraisemmatkin selviäisivät opintomaksuista ja muista opiskelun kustannuksista sekä mahdollisia verohelpotuksia ripeästi suoritettujen opintojen jälkeen.

Kaikki eivät halua hypätä yhteiskunnan tarjoamaan uraputkeen. On ihmisryhmä, joka on astunut suosiolla sivuun. Toisin kuten syrjäytyneet, he ovat valinneet oman polkunsa ja ovat valintaansa tyytyväisiä. Koulutus- ja uraputken tilalle valitaan jotain ihan muuta.

– Monille nuorille pätkätyöt näyttävät soveltuvakin. Se liittyy elämänvaiheeseen, jossa ei haluta sitoutua ja epävarmuus tulevaisuudesta varmaankin vaikuttaa siihen. Työn ei tarvitse olla koko elämänura, se voi olla tässä ja nyt, toteaa Helve.

Kiireellä
kortistoon

Samaan aikaan kun nuorisotyöttömyys on korkeaa, elinkeinoelämä hoputtaa nuoria töihin ja sanoo tarvitsevansa ikäluokkia kokonaisuudessaan.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Se on hirveän ristiriitaista. Se on fakta, että suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Mutta kukaan ei tiedä, mihin talous on menossa ja milloin tulee lama. Toisaalta pitäisi saada nuoret koulutukseen, mutta jos se ei tuota työpaikkaa alalta, johon on kouluttauduttu, koulutuksen arvostus vähenee, Helve spekuloi.

Jos koulutuksen ja työn arvo vähenevät epävarmuuden myötä, tilalle nousee uusia asioita. Ne voivat olla ystäviä, harrastuksia, matkailua ja muuta.

– Se on psykologinen keino selviytyä, että löytää elämälleen muut kuin työn kautta tulevat arvot, kun kerran työtä ei kaikille ole, Helve kommentoi.

 Syrjäytymisen varoitusmerkit:

  • Nuoren heikko koulumenestys.
  • Persoonallisuustekijät. Sosiaalisuus, positiivisuus ja iloinen mieli nostavat kouluarvosanoja.
  • Yksinäisyys koulussa.
  • Sukupuoli. Toisin kuin tytöillä, pojilla positiiviset luonteenpiirteet eivät nosta arvosanoja. Lisäksi pojat tuntevat olonsa useammin yksinäiseksi.
  • Kiusaaminen koulussa tai internetin sosiaalisessa mediassa.
  • Epärealistiset hakutoiveet peruskoulun jälkeen.
  • Kaupungissa tai taajamassa asuminen. Kun koulutustarjonta on laajaa, ongelmat peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä ovat suurempia.
  • Yksilöllistetyn oppimäärän suorittaminen eli tuettuna opiskeleminen.
  • Maahanmuuttajatausta. Kieli- ja kulttuuriongelmien myötä riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle on kolme kertaa suurempi kuin suomea puhuvilla.
  • Äidin koulutustaso. Syrjäytymisriski on suurempi, mikäli äidin koulutustaso on alhainen.

Lähteet, Nuorisotutkimuksen professori Helena Helve ja  (toim.), Krister Karppinen, Liisa Keltikangas-Järvinen, Hannele Savioja: Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma, Sitran raportteja 75.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (185)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 19
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Näkyvissä on sukupolvien ketjua; miksi minä menisin töihin kun äiti ja isäkin pärjää toimeentulotuella ja peruspäivärahalla ihan hyvin (huom. ote oikeasta elämästä). Koskaan ei ole ollut töihin lähtemisen mallia (pitää herätä aamuisin jne.). Toisaalta nämä nuoret saattavat helposti ajautua huumebisnekseen. Siellä kun ei peruskoulun päästötodistusta kysellä.


Taustalta saattaa löytyä hoitamattomia mielenterveysongelmia ym. ja juuri siksi näille nuorille pitäisi tehdä perusteellinen "elämän suunnitelma" ja jos nuori ei saavu toimistolle, voisi häntä mennä kotiin katsomaan.
Anonyymi: Lastensuojelun perhe 18.4.2011 7:04

Anonyymi
Entäs työelämäs olevien tajuton materia kulutus vimma...eiköhä se tuu yhteiskunnalle ja luonnolle paljon paljon kalliimmaksi kuin vähän kuluttava työtön.
Anonyymi: TR 18.4.2011 7:05

Anonyymi
Kaikki työt saadaan suhteilla, jos isillä ja äidillä ei ole suhteita, niin myös lapsi jää ilman työpaikkaa.
Anonyymi: Jep jpe 18.4.2011 7:11

Anonyymi
Annettais 1.2miljoonaa käteisenä jokaiselle ni ei varmaan syrjäytyisi eikä masentuisi.
Anonyymi: jo on summat 18.4.2011 7:15

Anonyymi
3 miljardia vuosittain 100.000 syrjäytyneestä nuoresta + 3 miljardia vuodessa kansallista maataloustukea = 6 miljardin lasku Suomen VERONMAKSAJILLE vuosittain.
Anonyymi: Siihen kreikat pääll 18.4.2011 7:16

Anonyymi
Eihän tuolla ole tarjolla mitään muuta kuin pätkäduunia ihan koulutustasosta riippumatta. Usein ei edes sitäkään. On kyllä osa ns. asiantuntijoista ihan pihalla realiteeteista.
Anonyymi: Porvariskeidaa? 18.4.2011 7:17

Anonyymi
Tämäntyyppiset uutiset antavat aina sellaisen kuvan, että nuoret ovat itse syyllisiä omaan syrjäytymiseensä ja että koulutuspaikka takaisi hyvän elämän perustan. Tosiasia kuitenkin on, että edes Suomen parhaimmista yliopistoista valmistuneet kaupallisten ja teknisten alojen maisterit ja diplomi-insinöörit eivät kykene työllistymään nykypäivän Suomessa, joten jääkö nuorelle aikuiselle muuta vaihtoehtoa kuin syrjäytyä?

Erinomaisesta tutkinnosta huolimatta työmarkkinoilla ei vain ole tarjolla kaikille halukkaille työtä. On myös täysin väärä olettamus, että maisterit voivat noin vain mennä töihin esimerkiksi terveydenhuollon piiriin, jossa niitä avoimia työpaikkoja olisi tarjolla. Suomessa vaaditaan lähes jokaiseen kunnon työpaikkaan ihan syystäkin oikea koulutus, mikä ei mahdollista työvoiman liikkuvuutta alalta toiselle. Onko se todella nuoren oma vika, jos on valmistunut maisteriksi ja jäänyt vailla työtä?
Anonyymi: Nuori KTM 18.4.2011 7:23

Anonyymi
Huono-osaisuus on todettu periytyväksi.

Tatu Vanhanen osoitti tutkimuksissaan älykkyyden (tai sen puutteen) olevan periytyvää.
Anonyymi: Nimetön 18.4.2011 7:34

Anonyymi
Erinomaisesta tutkinnosta huolimatta työmarkkinoilla ei vain ole tarjolla kaikille halukkaille työtä. On myös täysin väärä olettamus, että maisterit voivat noin vain mennä töihin esimerkiksi terveydenhuollon piiriin, jossa niitä avoimia työpaikkoja olisi tarjolla. Suomessa vaaditaan lähes jokaiseen kunnon työpaikkaan ihan syystäkin oikea koulutus, mikä ei mahdollista työvoiman liikkuvuutta alalta toiselle. Onko se todella nuoren oma vika, jos on valmistunut maisteriksi ja jäänyt vailla työtä?


Siinä tapauksessa pitää mennä sinne, missä on firmoja eli töitä, eiköhän noinkin hyvällä koulutuksella pitäisi onnistua työllistymään jossain muualla, jos koulutuksen anti on hyödynnetty kieliopintoja ja vaihto-opiskeluita myöten. Terveisiä ulkomailta, täällä työelämässä kandin papereilla, enkä muuten siivoa tai ole kaupan kassalla (mitenkään em. duuneja väheksymättä).
Anonyymi: Expattt 18.4.2011 7:35

Anonyymi
Älykkyys ei TAATUSTI periydy, mm. eilinen vaalitulos todistaa sen!
Anonyymi: Bodari eduskuntaan 18.4.2011 7:50
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 19
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä