Yliopistokoulutettu tienaa puoli miljoonaa enemmän

Kasvavien tuloerojen tasoittaminen ei välttämättä onnistu niin helposti verotuksella ja tulonsiirroilla kun yleensä julkisuudessa esitetään. Yrittäjä- ja omaisuustulot ovat vain 15 prosenttia  kansantulosta.

Näin kirjoittaa Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren Taloussanomille lähettämässään kirjoituksessa. Hänen mukaansa on ehkä tärkeämpää tarkastella, miten palkkasumma jakaantuu kuin kauhistellaan pääomatulojen kasautumista rikkaille.

Viren kirjoittaa suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneesta koulutusrakenteen muutoksesta, kun yliopisto-opiskelijoiden määrä on noussut vuoden 1970 reilusta 50 000:sta nykyiseen 170 000:een. Kaikkiaan korkeakouluopiskelijoita on yli 300 000.

– Kaikki opiskelijat ovat tilastollisen määritelmän mukaan köyhiä ja he ovat tietenkin innokkaasti korostamassa tätä ja vaatimassa opintotuen kasvattamista. Ja poliitikot ovat ainakin näin vaalien alla yhtä innokkaasti lupaamassa heille suurempaa tukea. Opiskelijoiden määrän kasvu lisää siis köyhyyttä, mutta onko todellakin kyse köyhyydestä sen perinteisessä mielessä.

– Opiskeluaikanaan opiskelija on tietenkin köyhä, mutta jos ajatellaan elinaikaisia tuloja, tilanne on kovin erilainen. Jos verrataan keskimääräisiä ansioita yliopistotutkinnon ja keskiasteen tutkinnon  välillä, ero on (verojen jälkeen) runsaat 300 000 euroa, Viren kirjoittaa.

Hänen mukaansa parhaissa tapauksissa, kuten esimerkiksi oikeustieteellisellä alalla, yliopistotutkinnon suorittanut voi päästä moninkertaisiin tuloihin – erotus alemman tutkinnon suorittaneeseen voi nousta jopa lähes miljoonaan euroon, jos jatkaa töissä 67-vuotiaaksi.

Viren huomauttaa, että yliopistotutkinnon suorittaneiden ansiokehitys on yleensä monotonisesti kasvavaa, kun taas alemmilla koulutusasteilla ansiot ovat kutakuinkin vakiot ensimmäisiä työvuosia lukuun ottamatta.

– Tästä syystä yliopistokoulutettujen eläkkeet ovat nekin huomattavasti suuremmat kuin vähemmän koulutetuilla, joten voi sanoa, että yliopistokoulutetut saavat elinaikanaan keskimäärin lähes puoli miljoonaa euroa enemmän kuin keskiasteen koulutuksen saaneet. Juristeilla luku on lähes kolminkertainen.

Virenin mukaan pitäisi kysyä, eikö tämä ole epätasa-arvoista. Maksuton koulutus antaa osalle ihmisistä mahdollisuuden päästä moninkertaisten tulojen saajaksi.

– Aika epämääräisten valikointiprosessien perusteella annetaan, tai ehkä parempi sanoa arvotaan, joillekin harvoille ensinnäkin keskimäärin 60 000 euron arvosta ilmaista opetusta, opintotukea ja muita subventioita ja sen päälle moninkertaiset – osin tutkinnon monopolivoimaan perustuvat – ansiot verrattuna niihin, jotka eivät pääse osallisiksi koulutuksesta ja jotka saavat vielä maksaa parempiosaisten koulutuksesta. 

– Suomessa elää omituinen lapsenusko maksuttoman koulutuksen tasa-arvoistavaan vaikutukseen, vaikka todellisuus näyttää puhuvan täysin päinvastaista. Ehkä tuloverokeskustelussakin olisi aika katsoa asioita hieman uudesta perspektiivistä, Viren kirjoittaa.