Kirjaudu ▼
 

Yliopistokoulutettu tienaa puoli miljoonaa enemmän

Taloussanomat
Yliopistokoulutettu tienaa puoli miljoonaa enemmän
Koulutus ei tasaa tuloeroja. Päinvastoin. Yliopistokoulutettu tienaa elämänsä aikana puoli miljoonaa euroa enemmän kuin keskiasteen koulutuksen saanut. – Suomessa elää omituinen lapsenusko maksuttoman koulutuksen tasa-arvoistavaan vaikutukseen, kirjoittaa professori Matti Viren.
Taloussanomat
28.3.2011 12:38
101

Kasvavien tuloerojen tasoittaminen ei välttämättä onnistu niin helposti verotuksella ja tulonsiirroilla kun yleensä julkisuudessa esitetään. Yrittäjä- ja omaisuustulot ovat vain 15 prosenttia  kansantulosta.

Näin kirjoittaa Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren Taloussanomille lähettämässään kirjoituksessa. Hänen mukaansa on ehkä tärkeämpää tarkastella, miten palkkasumma jakaantuu kuin kauhistellaan pääomatulojen kasautumista rikkaille.

Viren kirjoittaa suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneesta koulutusrakenteen muutoksesta, kun yliopisto-opiskelijoiden määrä on noussut vuoden 1970 reilusta 50 000:sta nykyiseen 170 000:een. Kaikkiaan korkeakouluopiskelijoita on yli 300 000.

– Kaikki opiskelijat ovat tilastollisen määritelmän mukaan köyhiä ja he ovat tietenkin innokkaasti korostamassa tätä ja vaatimassa opintotuen kasvattamista. Ja poliitikot ovat ainakin näin vaalien alla yhtä innokkaasti lupaamassa heille suurempaa tukea. Opiskelijoiden määrän kasvu lisää siis köyhyyttä, mutta onko todellakin kyse köyhyydestä sen perinteisessä mielessä.

– Opiskeluaikanaan opiskelija on tietenkin köyhä, mutta jos ajatellaan elinaikaisia tuloja, tilanne on kovin erilainen. Jos verrataan keskimääräisiä ansioita yliopistotutkinnon ja keskiasteen tutkinnon  välillä, ero on (verojen jälkeen) runsaat 300 000 euroa, Viren kirjoittaa.

Hänen mukaansa parhaissa tapauksissa, kuten esimerkiksi oikeustieteellisellä alalla, yliopistotutkinnon suorittanut voi päästä moninkertaisiin tuloihin – erotus alemman tutkinnon suorittaneeseen voi nousta jopa lähes miljoonaan euroon, jos jatkaa töissä 67-vuotiaaksi.

Viren huomauttaa, että yliopistotutkinnon suorittaneiden ansiokehitys on yleensä monotonisesti kasvavaa, kun taas alemmilla koulutusasteilla ansiot ovat kutakuinkin vakiot ensimmäisiä työvuosia lukuun ottamatta.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Tästä syystä yliopistokoulutettujen eläkkeet ovat nekin huomattavasti suuremmat kuin vähemmän koulutetuilla, joten voi sanoa, että yliopistokoulutetut saavat elinaikanaan keskimäärin lähes puoli miljoonaa euroa enemmän kuin keskiasteen koulutuksen saaneet. Juristeilla luku on lähes kolminkertainen.

Virenin mukaan pitäisi kysyä, eikö tämä ole epätasa-arvoista. Maksuton koulutus antaa osalle ihmisistä mahdollisuuden päästä moninkertaisten tulojen saajaksi.

– Aika epämääräisten valikointiprosessien perusteella annetaan, tai ehkä parempi sanoa arvotaan, joillekin harvoille ensinnäkin keskimäärin 60 000 euron arvosta ilmaista opetusta, opintotukea ja muita subventioita ja sen päälle moninkertaiset – osin tutkinnon monopolivoimaan perustuvat – ansiot verrattuna niihin, jotka eivät pääse osallisiksi koulutuksesta ja jotka saavat vielä maksaa parempiosaisten koulutuksesta. 

– Suomessa elää omituinen lapsenusko maksuttoman koulutuksen tasa-arvoistavaan vaikutukseen, vaikka todellisuus näyttää puhuvan täysin päinvastaista. Ehkä tuloverokeskustelussakin olisi aika katsoa asioita hieman uudesta perspektiivistä, Viren kirjoittaa.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (101)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Tämä ilmainen koulutus juttu on kyllä ihmeellinen 'uskonto' Suomessa. Opiskelijat ovat erittäin haluttomia ottamaan opintolainaa. Muualla länsimaissa on lähes normi, että opiskelija joutuu rahoittamaan opiskelujaan lainarahalla tai tekemällä töitä opintojen ohessa.
sc 28.3.2011 12:51

Anonyymi
Onneksi yliopistokoulutuksen omalla ahkeruudellaan hankkineet maksavat isoista palkoistaan enemmän veroja. Verojen myötä yhteiskunta saa koulutusinvestoinnin moninkertaisesti takaisin.
Mies Stadista 28.3.2011 12:52

Anonyymi
Vertaa- autotehtaiden yritys laskea autojen painoa, mutta ihmisten keskipaino nousee.
Nimetön 28.3.2011 12:52

Anonyymi
Oma kanta tähän on, että annetaan vaan tukea korkeakoulu/yliopistoopiskelioille samaanmalliin tai enemmän, mutta vastaavasti korkeampikoulutettuja verotettas korkeammin niinsanotulla koulutetunverolla työelämässä. Olis mielenkiintonen uutisointi myös miten tuolla yrittäjäpuolella homma toimii..
Kimmo 28.3.2011 12:52

Anonyymi
Missäs se tutkimus on? Jos on tutkittu 70-luvulla valmistuneita, niin heihin verrattuna tilanne on nyt täysin toinen, kun akateemisten tutkinnon suorittaneiden määrä on reilusti kasvanut. Ja miten tässä on huomioitu suuret erot eri akateemisten tutkintojen välillä. Lääkäreitä ja lakimiehiä ei valmistu lähellekään yhtä paljon kuin humanisteja. Ja humanistien palkat eivät kyllä kovin kummoisia ole.
MakeM 28.3.2011 12:54

Anonyymi
Yliopistokoulutus myös periytyy voimakkaasti, ja valmennuskursseille on vähävaraisen vaikea lapsiaan laittaa, sen sijaan vähävaraisten lapset ohjautuvat työhön, jonka ohella heidän pitäisi pärjätä vähintään yhtä hyvin kuin nämä valmennuskursseilla itseään preppaavat.

Monopolialoja on esimerkiksi opettajuus, joka on kytketty muodolliseen pätevyyteen, olipa henkilö kuinka surkea tahansa, niin palkka juoksee.
Kaari 28.3.2011 12:55

Anonyymi
Suomessako lapsenuskoa ? Ei hemmetissä ole!


Kyllä on ja paljon, ex tulevat vaalit.
Nimetön 28.3.2011 12:56

Anonyymi
Aika tilastoharha. Todennäköisesti nämä samat ihmiset ansaitsisivat vielä paljon enemmän ilman yliopistokoulutusta koska he ovat keskimääräistä älykkäämpiä.
Nimetön 28.3.2011 12:58

Anonyymi
Kaikki opiskelijat ovat tilastollisen määritelmän mukaan köyhiä


Hain opiskeluni loppuvaiheessa tulottomana arava-asuntoa. Virkailija Helsingissä sanoi, että vaikka nyt olet köyhä, tulotasosi nousee. Emme voi hyväksyä hakemusta.

Tuloni eivät ole koskaan päätä huimanneet.
Myöhemmin tulin siihen tulokseen, että virkailija oli sosiaalidemokraatti.
Aina Ilona 28.3.2011 13:00

Anonyymi
Paljonkohan korkeakoulutetut sitten maksavat veroja elämänsä aikana?

Taitaa tulla aika hyvin katettua nuo koulutuskustannukset.
esamarko 28.3.2011 13:00
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 11
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä