Varo, näin kodista tulee vankila
Suomalaisten äitien asema työmarkkinoilla ei näytä järin kukkealta. Tukijärjestelmä kotihoidontukineen kannustaa äitejä jäämään pitkillekin hoitovapaille. Yhä useammat äidit hyödyntävät tarjottua tukijärjestelmää ja viettävät lastensa ensimmäiset elinvuodet kotona.
Työelämän näkökulmasta katsottuna tämä ei välttämättä ole järkevää. Onko kotihoidontuesta muodostumassa ansa, joka voi pudottaa äidit työelämästä ja pahimmillaan suistaa heidät jopa köyhyyteen?
– Kotihoidontuki nykymuodossaan on ehdottomasti ansa naisille. Se on pahempi ansa kuin vanhempainvapaat, sanoo Naisasialiitto Unionin vs. pääsihteeri Johanna Pakkanen.
Valtiotieteilijä Tuomas Kososen tuoreesta väitöstutkimuksesta ilmeni, että kotihoidontuki vähentää suomalaisten äitien työssäkäyntiä.
Suomalainen palkkarakenne -tutkimus puolestaan osoittaa, että perhevapaisiin liittyvät urakatkot heikentävät naisten palkka-asemaa.
Tämän lisäksi toimitilaratkaisuja tuottavan Reguksen suorittama kansainvälinen tutkimus paljastaa karun totuuden. Nimittäin tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa 51 prosenttia yrityksistä suunnittelee rekrytoivansa lisää henkilöstöä vuonna 2011, mutta vain 17 prosenttia yrityksistä aikoo palkata lisää työssäkäyviä äitejä.
Kotihoidontuen ja naisten
köyhyyden välillä on yhteys
Luvut puhuvat kylmää kieltä. Erityisen hankalalta kuulostaa niiden naisten tilanne, joilla ei ole työpaikkaa, johon palata hoitovapaan jälkeen. Heitä on Johanna Pakkasen mukaan kotihoidontuella olevista naisista noin 40 prosenttia ja luku on todennäköisesti nousussa.
– Minua huolestuttaa erityisesti tämä kotihoidontuen ja naisten köyhyyden välinen yhteys. Kunnat eivät ehkä tee järkeviä ratkaisuja kannustaessaan naisia pitkiin hoitovapaisiin, Johanna Pakkanen sanoo.
Tuomas Kosonen on samaa mieltä.
– Laskelmien mukaan esimerkiksi kuntalisien vaikutukset osoittautuivat kuntien taloudelle negatiivisiksi, Kosonen sanoo.
– Ihmiset eivät pidä kuntalisiä kovin oikeudenmukaisina siitäkään syystä, että toisissa kunnissa maksetaan kuntalisiä ja toisissa ei. Kuntalisät asettavat suomalaiset eriarvoiseen asemaan.
Äitiys on
arvostettu rooli
Tuomas Kososen laskelmat osoittavat myös sen, että mikäli kotihoidontuen määrää lisättäisiin sadalla eurolla kuukaudessa, kotihoidontukeen oikeutettujen äitien työllisyysaste pienenisi entisestään peräti 3–4 prosenttia.
– Meillä on hoitojärjestelmä, jossa on selkeä yhteys syrjäytymisriskiin. Jos on esimerkiksi ollut seitsemän vuotta poissa työelämästä, ovat verkostot sinne haurastuneet tai katkenneet, Pakkanen sanoo.
Erityisesti vaarassa näyttäisivät olevan huonosti koulutetut äidit, joilla on jo ennen hoitovapaalle jäämistä ollut huono työtilanne. Myös avioeron sattuessa köyhyyskuiluun putoaa todennäköisimmin juuri äiti.
Pakkanen huomauttaa, että joskus työmarkkinoilla olevaa kovaa kilpailua on myös helppo paeta kotiin.
– Äitiys on arvostettu rooli. Aina kun työmarkkinoilla on tiukkaa, puheet siitä, kuinka tärkeää äidin olisi olla kotona, lisääntyvät mystisesti.
Miehestä tasavertainen
riskilisääntyjä
Pakkasen mielestä suurin ongelma nykymallissa on siinä, että vaikka suurin osa suomalaisesta hoitojärjestelmästä olisi sekä äidin että isän käytettävissä, kasautuu tällä hetkellä yli 90 prosenttia kotona tehtävästä pienten lasten hoidosta äitien vastuulle.
– Se on hurja ongelma ja sen vuoksi tämä järjestelmä ei nykymuodossaan toimi. Vapaat pitäisi esimerkiksi korvamerkitä niin, että molemmat vanhemmat joutuisivat käyttämään ne puoliksi.
Myös Yrittäjänaisten Keskusliitto vaatii perhevapaakulujen jakamista oikeudenmukaisesti. Liiton mukaan yksi vauva maksaa nyt äidin työantajalle noin 12 000 euroa. Yrittäjänaiset vaativatkin vanhemmuudenvapaakulujen tasaamista laajalta veropohjalta. Esimerkiksi Ruotsissa tämä ongelma on ratkaistu jo yli 30 vuotta sitten.
– Jos miehet olisivat lasten vuoksi yhtä paljon poissa töistä kuin naiset, silloin työnantajatkin ymmärtäisivät, että sekä mies että nainen ovat molemmat hedelmällisiä olentoja.
– Tällöin jokainen työhaastatteluun tuleva mies olisi työnantajan näkökulmasta tasavertainen riskilisääntyjä naisten kanssa, Pakkanen sanoo.
Hänen mielestään naisen aseman kannalta turvallisinta ja tasapuolisinta olisikin jakaa esimerkiksi kolmen vuoden hoitovapaa puoliksi molempien vanhempien kesken.
Paras aika lasten
hankintaan on....
Mutta milloin sitten olisi paras hetki lapsille?
Kahden lapsen äitinä Johanna Pakkanen on myös itse törmännyt tähän työelämän näkökulmasta katsottuna haasteelliseen kysymykseen.
– Olen itsekin pätkä- ja silpputyöläinen, ja olin yliopistolla jatko-opiskelijana, kun aloin odottaa esikoistani. Tuolloin ohjaajani ensimmäinen kysymys minulle oli: miksi.
– Rumasti sanottuna työelämän näkökulmasta naisten ei ikinä pitäisi hankkia lapsia. Aina on väärä hetki. Tämän vuoksi perhe-elämän ja työn yhteensovittamista pitäisikin helpottaa lainsäädännön avulla, Pakkanen toteaa.
Työssäkäyvien äitien pelätään…
- olevan muita työntekijöitä vähemmän sitoutuneita ja joustavia työnsä suhteen (37 %)
- jäävän pian uudelle äitiyslomalle (33 %)
- omaavan vanhentuneita taitoja (24 %).













