Tässä ovat Suomen elitistiset yliopistot
Näennäisestä tasa-arvosta huolimatta opiskelemaan pääseminen riippuu Suomessakin hakijan taustasta.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan koulutettujen ja hyvässä asemassa olevien vanhempien jälkeläiset pääsevät opiskelemaan useammin kuin muut. Pitkäaikaistyöttömien lapsille opiskelemaan pääsy oli kaikkein vaikeinta.
Osittain kyse on hakijoiden omista valinnoista. Yliopistoihin pyrkii paljon sellaista väkeä, joiden vanhemmilla on korkea koulutus ja hyvä asema. Vähän kouluja käyneiden lapset eivät usein edes yritä päästä yliopistoon.
Valtiotieteen maisteri Hanna Norin tutkimuksessa vertailtiin yliopistoon hakeneita, hyväksyttyjä ja valinnoissa karsiutuneita. Aineisto sisälsi tietoja lähes 56 000 hakijan taustoista ja elämäntilanteesta.
Tuoreet ylioppilaat
pääsevät sisään helpoiten
Yliopistoon pääsee sitä helpommin, mitä nuorempi on. Alle 20-vuotiaat tuoreet ylioppilaat menestyivät paremmin kuin muut. Mahdollisuudet sisäänpääsyyn heikkenivät tasaisesti iän mukana.
Keski- ja opistoasteen ammatilliset tutkinnot eivät ainakaan auttaneet pääsemään yliopistoon. Niillä näytti olevan sisäänpääsyä heikentävä vaikutus, varsinkin, jos hakija ei ollut ylioppilas.
Kaupunkilaiset näyttävät pääsevän yliopistoon helpommin kuin maaseudulla tai taajamissa asuvat. Norin mukaan syynä voi olla valmennuskurssien parempi saatavuus sekä eliittilukioiden keskittyminen lähinnä pääkaupunkiseudulle.
Tosin maatalousyrittäjien lapset näyttivät pärjäävän valinnoissa hyvin.
Pk-seudun yliopistot
ovat elitistisiä
Teatterikorkeakoulua lukuunottamatta kaikki pääkaupunkiseudun yliopistot osoittautuivat elitistisiksi, jos katsottiin hakijoiden isän asemaa.
"Kansanomaisimpia" olivat tässä mielessä Lapin, Joensuun ja Vaasan yliopistot.
Koulutusaloista elitistisimpiä ovat teknillistieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja kauppatieteellinen. Kasvatustiede ja farmasia ovat kansanomaisimpia aloja.
Hanna Norin väitöskirja Keille yliopiston portit avautuvat? tarkastetaan Turun yliopistossa 18. helmikuuta.














Kommentit (53)
Ruotsinkielisillä on siis paremmat geenit,koska heistä suurempi osa saa yliopistokoulutuksen.
Rotutietelijä A.O.Freudenthal olisi siis oikeassa?
Hei! Miksi minusta tehtiin sitten vain korpraali, epäreilua!