Koulutus ei auta – he syrjäytyvät seuraavaksi
Lumenpudottajista on suorastaan pulaa, mutta korkeasti koulutettujen työttömyys jatkaa kasvuaan. Samaan aikaan vähemmän koulutettujen työttömyys laskee. Asiantuntija varoittaa, että nyt syrjäytymisvaarassa ovat myös akateemiset.
Pitkälle kouluttautuvia uhkaa joutuminen kahteen loukkoon. Toinen on rakenteellinen koulutusylijäämä. Toinen on tämänhetkinen suhdannetilanne.
Sanotaan, että kannattaa käydä kouluja, mutta työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan työelämä ei ehdi ottaa vastaan uusia koulutettuja sitä tahtia kuin heitä valmistuu.
– Koulutustsunami on ehkä liikaa sanottu. Pitäisi kai puhua tulvasta, joka ei olekaan laskenut.
Tilastoissa koulutettujen työttömyys jatkaa nousuaan, kun vain perus- tai keskiasteen käyneiden työttömyys on laskenut koko vuosikymmenen.
Viimeksi mainittuja on työttömänä nyt 40 000 vähemmän kuin vuosikymmen sitten. Sen sijaan korkea-asteen koulutukseen saaneiden määrä on kasvanut koko ajan vuonna 1991 alkaneesta edellisestä lamasta. Heitä on nyt työttömänä 35 000 enemmän kuin kaksi vuosikymmentä sitten.
Nuorempi ajaa
kolmekymppisen ohi
Jos aiemmin puhuttiin syrjäytymisestä jonkinlaisena kouluttamattomien ongelmana, nyt se kouraisee akateemistakin.
– Kyllä. Hankalin tilanne on vähän alle 30-vuotiailla, jotka valmistuivat tähän huonoon taloustilanteeseen. Jos he nyt jumittuvat työttömyyteen, heidän on vaikea päästä siitä ulos, kun nuoremmat pyyhkäisevät ohitse.
Yleinen suuntaus on ollut lisätä akateemista koulutusta, mikä aiheuttaa Tiaisen mukaan rakenteellista ylijäämää. Sitä ei havaita hyvinä aikoina, vaan se paljastuu huonossa suhdannevaiheessa. Kun yhteiskunta lisäksi säästää, työvoiman kysyntä tukkeutuu esimerkiksi taide- ja humanistisilla aloilla. Säästöistä voi tulla pitkäaikaisia ja niin ongelmastakin tulee pitkäaikainen.
Tiainen muistuttaa, että jos nyt vähennettäisiin aloituspaikkoja, se näkyisi työmarkkinoille tulevien määrässä vasta vuosikymmen puolivälissä. Joitakin aloituspaikkoja voisi hänen mukaansa harkita, mutta muuten Tiainen on sitä mieltä, mieluummin koulutuksessa kuin työttömänä.
Akateeminen, tartu
vaikka lapioon!
Lisäksi hän muistuttaa, että työttömyyden sijasta on järkevää tehdä jotain töitä.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Joskus aiemmin saatettiin sanoa, että muun kuin koulutusta vastaamattoman työn tekeminen vähentää työnsaantimahdollisuuksia. Se ei enää pidä paikkansa.
– Tänään ymmärretään, että ihminen ei ole saanut työtä syistä, jotka eivät riipu hänestä itsestään. Se, että on tehnyt jotain, osoittaa työnantajalle, että henkilö haluaa tehdä töitä. Lisäksi jokainen kokemus on hyväksi, Tiainen vakuuttaa.
Näillä aloilla on
jo liikaa väkeä?
Kaikkein eniten työttömiä, kun myös ammattikoulutus lasketaan mukaan, on teknisillä aloilla: noin 54 000. Insinöörejä ja diplomi-insinöörejä on työttöminä noin 7 000.
Tiainen huomauttaa, että tämän väen keskuudessa on kaksi tilastopiikkiä.
– Toinen on vastavalmistuneet. Toinen piikki löytyy vanhemmasta päästä ja metsäteollisuudesta, joka on rakennemuutoksessa. Se koskee niin vanhoja opisto- kuin diplomi-insinöörejä. Heidän on mahdotonta löytää vastaavia töitä paikkakunnillaan.
Kaupallisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla työttömiä on noin 25 000, humanistisilla ja taidealoilla noin 9 500 sekä kasvatustieteellisillä aloilla ja opettajan koulutuksen saaneiden joukossa noin 2 400.
Yksittäisten tutkintojen suorittaneista esimerkiksi medianomeja on työttömänä 350, kuvataiteen AMK-tutkinnon suorittaneita 200 sekä käsi-, taideteollisen tai konservoinnin AMK-tutkinnon suorittaneita 300 ja alimman korkea-asteen musiikinopettajan tutkinnon suorittaneita 55.
Onpa työttömien joukossa sellaisiakin tutkintonimikkeitä kuin kaksi eläinlääketieteen tohtoria ja kolme farmasian tohtoria.
