Suomalainen tekee töitä 300 tuntia pidempään

Suomalaiset työskentelevät vuodessa jopa 300 tuntia monia muita eurooppalaisia pidempään, tuore selvitys kertoo. Suomessa tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 1 728 tuntia vuodessa töitä, kun Hollannissa työntunteja kertyi vain 1 389.

Ero, 339 tuntia, on huima työpäiviksi muutettuna: tilaston mukaan hollantilaiset tekevät vuodessa yli 45 päivää vähemmän töitä kuin suomalaiset. (Katso tilasto vuosityöajoista jutun lopusta.)

Hollantilaisen tutkimuslaitoksen ja teollisuusmaiden järjestön OECD:n tilastoihin perustuva tilasto on osa konsulttiyhtiö Deloitten Euroopan unionin komissiolle tekemää selvitystä eurooppalaisten työajoista.

Selvityksen mukaan maiden järjestys työaikatilastossa ei ole juuri EU-jäsenyyksien myötä muuttunut: Kreikassa tehdään edelleen eniten töitä Euroopassa, kun taas Ranska, Saksa ja Hollanti ovat pysyneet listan alapäässä. Myöskään EU-säädökset työpäivän pituudesta eivät ole juuri vaikuttaneet maiden sijoitukseen vaan erot ovat pysyneet samoina.

Pitkät työajat
eivät yllätys

Tulos ei yllätä suomalaista työelämäasiantuntijaa.

– Usein kuultu väite, että Suomessa tehtäisiin lyhyttä työaikaa, ei pidä paikkansa, keskusjärjestö STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Juri Aaltonen sanoo.

– Jos lasketaan todellista tehtyä työaikaa, Suomessa ei missään nimessä tehdä lyhyttä työpäivää.

Vaikka Suomi onkin pysynyt tilastojen kärjessä, tehtyjen työtuntien määrä on pudonnut vuoden 1960 tasosta 254 tuntia, tai yli 33 työpäivää. EU-raportin mukaan tulotasoltaan kehittyneissä maissa työntekijät ovatkin viime vuosikymmeninä halunneet ennemmin vähentää työaikaansa kuin tehdä korkeammalla palkalla lisää töitä.

Lisää vapaapäiviä –
tuottavuus nousuun?

Konsulttiyhtiö Deloitte selittää työaikojen muutosta taloudellisilla tekijöillä. Kun palkka nousee, työntekijälle syntyy halu vähentää työtuntejaan, koska nyt vähemmillä tunneilla saa saman määrän palkkaa. Toisaalta myös houkutus tehdä töitä nousee, koska tehdystä lisätunnista saa aiempaa suuremman korvauksen.

Deloitten mukaan työtuntien vähentäminen nostaisi selvästi myös tuottavuutta. Tähän yhtyy myös STTK:n Juri Aaltonen.

– Ei tarvitse hirveä fakiiri olla huomatakseen, että työteho on eri luokkaa, jos tekee 10–12-tuntisen työpäivän kuin 4–6-tuntisen. Se toki riippuu aina työtehtävistä, Aaltonen sanoo.

Deloitten laskelmien mukaan erityistä parannusta kaivattaisiin Suomen hotelli- ja ravintola-alalle. Yhden prosentin vähennys vuosittaisessa työajassa nostaisi tuottavuutta 2,57 prosenttia, konsulttiyhtiö laskee. Kahdella ylimääräisellä vapaapäivällä tuottavuus nousisi yli kaksi prosenttia.

”Komissio pakoilee
vastuutaan”

Deloitten raportti liittyy EU:ta vuosia repineeseen kiistaan työajoista.

Komissio on halunnut EU:n hyväksyvän uuden työaikoja säätelevän direktiivin, mutta jäsenvaltioiden neuvosto ja parlamentti eivät viime vuonna päässeet ehdoista sopuun, joten lakialoite raukesi. Kiistaa oli mm. kuljettajayrittäjien työajoista sekä maksimiviikkotuntien määrästä, joka nyt on säädetty 48 tuntiin.

Nyt komissio yrittää uutta tulemista. Se haluaisi väljän lain, joka mahdollistaisi lähes kaikki olemassa olevat järjestelyt. STTK:n Juri Aaltonen pitää temppua vastuunpakoiluna: Komissio pyrkii välttelemään vastuutaan direktiivin valvonnassa.

– Komission pitäisi valvoa, että kaikki direktiivit pannaan käytäntöön. Se kuitenkin tietää, että valtaosa jäsenmaista ei noudata työaikadirektiiviä. Siksi se yrittää tehdä uuden lain, joka kattaisi olemassa olevat järjestelyt eikä sen tarvitsisi valvoa tiukkoja säännöksiään, Aaltonen sanoo.

– Jos katsotaan vaikka veroasioita, siellä komissio on heti valmis haastamaan jäsenmaan oikeuteen. Komissio ei kuitenkaan halua haastaa jäsenvaltioita noudattamaan työaikadirektiivin työsuojelua.

Komission odotetaan lähiviikkoina julkistavan uuden kuulemisprosessin työaikadirektiivissä. Parlamentti ja neuvosto pääsevätkin ennen pitkää taittamaan peistä samoista työaika-asioista kuin edellisen lakiehdotuksenkin aikana. Varsinaista käsittelyä ei kuitenkaan odoteta kuin vasta Puolan puheenjohtajakaudella loppuvuodesta 2011.