Tämä paljastaa, onko palkkasi liian pieni
143
Suomalaisilla työpaikoilla viime vuosien yt-kierteet ovat aiheuttaneet erikoisen tilanteen. Kun niin moni työkaveri on saanut lähtöpassit, jäljelle jääneistä harva tekee enää täsmälleen sitä hommaa, mihin hänet on alunperin palkattu.
– Tällaiset tilanteet ovat hyvin tuttuja etenkin toimihenkilöpuolella. Pienempi määrä ihmisiä on jäänyt tekemään samat työt, ja jotenkin tilanteesta on tullut pysyvä, sanoo STTK:n juristi ja sopimusvastaava Heli Ahokas.
Joissain yrityksissä etenkin asiantuntijoiden niskoille on sälytetty uusia esimies- ja työnjakotehtäviä sekä prosessien valvontaa. Jos ennen piti käydä naapurihuoneessa kysymässä tiimikaverilta homman aikataulua, nyt joutuu soittamaan ulkoistetulle alihankkijalle Intiaan ja opastamaan tätä projektin kasaamisessa.
– On hyvin yleistä, että työn luonne, vastuunjako ja työrytmikin ovat muuttuneet lyhyessä ajassa, kertoo Akavan Erityisalojen liiton edunvalvonnan päällikkö Kari Eskola.
Palkka sen sijaan on voinut pysyä ennallaan, eikä muita lisäyksiä ole tullut kuin pakolliset tes-korotukset.
Jos sinusta tuntuu, että tästä raatamisesta ansaitsisit enemmän liksaa, todennäköisesti olet siinä hyvin oikeassa.
– Kyllä oman työkuormansa ja työn vaativuuden muutokset pystyy itsekin arvioimaan. Ne on hyvä ottaa aina avoimesti esille muun muassa kehityskeskusteluissa, eikä vain pohtia hiljaa itsekseen, sanoo Eskola.
Tarkista palkkasi
ajantasaisuus
Ennen kun marssit palkankorotustoiveidesi kanssa pomon pakeille, kirjaa ylös kaikki toimenkuvassasi viime aikoina tapahtuneet oleelliset pysyvät muutokset.
Tällaisia ovat muun muassa päivittäisen tai viikoittaisen työmäärän kasvu, ylitöiden osuus, tehtävän vaatimustason muutokset sekä tuotannollisen vastuun lisääntyminen.
Jos työpaikalla on aiemmin ollut pari jonkun alan erikoisosaajaa, ja vähennysten jälkeen enää yksi, tämän jäljelle jääneen strateginen merkitys työpaikan toimivuudelle on kiistattomasti kasvanut.
Tärkeitä lisäpalkan perusteita ovat myös uudet hallinto- tai esimiestehtävät, joita ei alunperin työsopimukseen ole kirjattu. Sekä opettajana tai mallioppilaana toimiminen uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja uusien työmuotojen sisäänajossa.
Tuottavuuskin merkitsee: jos omalla etevyydelläsi olet kerryttänyt firmalle tänä vuonna poikkeuksellisen paljon hyötyä, kaiken järjen mukaan siitä voi odottaa muutakin kuin viikkopalaverikiitoksia.
– Oikeudenmukaisuus on tärkeä peruste: jos työnantaja on säästänyt merkittävästi antamalla muiden tehtäviä sinulle, olisi reilua ja kannustavaa antaa sen näkyä myös palkassa, muistuttaa Kari Eskola.
Todennäköisesti työnantaja yrittää evätä palkankorotusta vetoamalla alan yleiseen ansiotasoon, sitä sen tarkemmin erittelemättä.
– Ammattiliitosta voi kysyä etukäteen tietoa jäsenistön palkkavertailuista sekä oman alan markkinapalkoista. Niiden avulla ainakin näkee, missä suhteessa omat ansiot ovat alan keskiansioihin, Eskola sanoo.
Ei se ota, ellei
annakaan
Mikä on sitten oikea aika kysyä lisää palkkaa? Suhdannenoususta ei ole vielä mitään takeita, eikä kukaan pysty varmasti sanomaan onko tällä tai tuolla alalla ensi keväänä edessä uusi yt-suma.
– Jos tietää tekevänsä hyvää työtä, aina voi käydä pyytämässä siitä parempaa palkkaa. Vanhan sanonnan mukaan "parempi kerta hävetä kuin ikänsä katua". Meillä ollaan turhan vaatimattomia näissä asioissa. Harvalla työpaikalla korotusta tullaan tarjoamaan ilman kysymistä, sanoo Heli Ahokas.
Järkevä työnantaja myös ymmärtää, miten paljon pienikin taloudellinen kannuste lisää työssä jaksamista.
Psykologisesta näkökulmasta joulunaluspäivät voisivat olla hyvä ajankohta palkantarkistuspyynnöille: ylemmillä esimiehilläkin on ehkä nyt hyvää tahtoa enemmän kuin normaalipäivinä.
Hyviä palkankorotusperusteita:
- työmäärän merkittävä lisääntyminen
- henkilökohtaisen vastuun tai vastuualueiden kasvu
- uudet esimies-, valvonta- tai opetustehtävät
- tehtävän muuttunut vaativuustaso
- ansioiden jälkeenjääneisyys alan yleisestä tasosta
- omat tulosparannukset ja saavutukset
0
-5
11
Kommentit (143)
Työnantaja vetoaa voimassa olevaan käytäntöön, jolloin palkankorotus perustetta ei enää työnantajan mielestä ole.
Koulutus auttaa että ei tarvi sairastua kun ei tee mitään koska tämä tilanne joka nyt vallitsee copy suomessa on mitä parahin ilman turhia tutkimuksia. Siis vain paitoja pesemällä.
Kyllä palkalla toimeen tulee kun lopetetaan tämä valhevelkatalous.
Työntekijä tekee arvoa Suomessa nyt n. 85-150€/H per henkilö ja saa tästä mitä kukin teistä snyt aa tunnilta.
Laskekaa tuosta mitä oikeasti menetätte ja mitä työnantaja voittaa kaikkien kulujensa ja jokaisen työntekijän kohdalla!
Yhä suurempi osa Suomalaisista syntyy muovilusikka suussa!!
Ja Suomalialaiset kultalusikka!!
Tämä verotus systeemi mikä nyt vallitsee on sen palkan tuho, kaikki mitä näet sen tietokoneen ympärillä joka ainut asia esine on pantu moneen kertaan verolle ennenkuin se on siinnä edessäsi ja sinä maksat ja ansiosi pienenee.
Ette edes tiedä mitä kaikkea maksatte veroilla, mitä enemmän kulutat sitä enemmän velkaa, jokainen euro jonka kulutat on sinun tai jonkun muun ottamaa velkaa korolla ja siitä maksat veroja.
65% työvoimasta syö suoraan tuota eli julkinen/palvelusektori, ne ei tuota mitään joten jonkun on otettava velkaa korolla ja kulutettava veroilla jotta se 65% loisryhmä tuottamattomalla johdannaistyöllä saa palkkansa.
Tämä loisryhmä kun paisuu teidän yksityisenpuolen ansiot pienenee kaikkien näkyvillä olevien esineiden verojen myötä.
Ansiosi - 65% veroja = käteen jäävä tulosi.
Noin kymmenen vuotta sitten tein aloitteen, jonka hyöty vuositasolla työnantajalle oli 70000 euroa.
Työnantajan kommentti asiaan oli " sehän kuuluu jokaisen velvollisuuteen kehittää".
Enpä ole sen jälkeen pajon kehitellyt pienellä duunarin palkalla. Aloin olla vain paikalla.
Jos sinusta tuntuu, että tästä raatamisesta ansaitsisit enemmän liksaa, todennäköisesti olet siinä hyvin oikeassa.
Tämähän on vallan kamalaa. Tietäen puhelimien massan niin on syytä nostaa puhelin pöydältä toinen käsi tukena ja mieluusti vielä ranteen ympärillä erilliset tukisiteet, ettei ranteet katkea. Olisi kohtuullista, että puhelimen nostoon ja uuvuttavaan paikallapitämiseen puhelun aikana olisi joku voimanostaja tukena.
Puhelimessa pitää myös muistaa puhua rauhallisesti, enintään 20 sanan minuuttivauhtia. Turha läkähtyminen on aiheuttanut monia respiraatiosairauksia ja työkyvyttömyyseläke on puhkeavan astman vuoksi enemmän kuin todennäköistä. Onkin suositeltavaa pitää vähintään tunnin palkallinen tauko jokaista viittä puhelimessa vietettyä minuuttia kohden.
Niin, mutta työn vaativuus ei kuitenkaan yllä lähellekään sähköasentajan tasolle, jonka sentään täytyy osata erottaa eriväriset johdot toisistaan.