30-vuotias tarvitsee töissä dementialääkettä

"Pörssivälittäjien ei pitäisi tuntea pelkoa ja epävarmuutta. Sen sijaan riskienottokyvyn, aggressiivisuuden, uhkarohkeuden, levottomuuden ja myös stressin katsotaan kuuluvan hyvän meklarin piirteisiin.

Jos meklari alkaa hipsutella, jos hän alkaa kaihtaa työssään riskejä, hänelle on syytä määrätä masennuslääkkeitä. Siihen käy vaikkapa… niin, vaikkapa Prozac. Se poistaa otteista turhan varovaisuuden. Tämä on aivan perusteltua, sanoo työnantaja. Eihän onnistunut osakekauppa voi milloinkaan perustua varovaisuuteen!"

Näin kirjoittaa kasvatustieteen professori Juha T. Hakala Jyväskylän yliopistosta kirjassaan Pakattu aika (Gummerus).

Hän kertoo myös, että liituraita- ja jakkupukuporukka on löytänyt metyylifenidaatin, sillä kyseisen vireystilaa ja tarkkaavaisuutta nostavan lääkkeen myynti on kovassa kasvussa. Hakalan mukaan kyseinen toimistokokaiini on toinen esimerkki työelämän dopingista, joka on leviämässä urheilukentiltä työpaikoille.

Hakala viittaa suuren saksalaisen sairausvakuutuskassan DAK:n teettämään selvitykseen. Sen mukaan moni turvautuu mieliala- ja jopa dementialääkkeisiin saadakseen vauhtia ja tehokkuutta.

Alun perin dementian hoitoon kehitetty pirasetaami auttaa töissä pärjäämistä, koska se nopeuttaa aivojen verenkiertoa. Se on täsmälääke niille, jotka tarvitsevat lisävauhtia älynystyröille. Lääke tunnetaankin älypillerinä, ja sitä on Hakalan mukaan käytetty vuosia Oxfordin tutkijoiden, yliopisto-opiskelijoiden ja journalistien keskuudessa.

Hakalan mukaan tilanne ei ole vieras Suomessakaan. Myös Yle kertoi tänään dopingin käytöstä työpaikoilla.

Kelan vuoteen 2008 päättyvien tilastojen mukaan psykoosilääkkeiden kulutus on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa 26 prosenttia ja depressiolääkkeiden kulutus lähes 60 prosenttia. Nykyisin noin 740 000 kansalaista syö Kela-korvattuja mielialalääkkeitä. Määrä on 14-kertaistunut vuodesta 1990.

Ylilääkäri Katinka Tuisku Työterveyslaitokselta kertoo, että mielialalääkkeiden käyttöalue on laajentunut. Osaa niistä käytetään paitsi masennuksen myös esimerkiksi unihäiriöiden hoitoon, koska ne eivät aiheuta samaan tapaan riippuvuutta kuin unilääkkeet.

Toisaalta unettomuus on yksi stressin merkki ja monen huonounisuus on työperäistä.

Lääkkeiden ostaminen
netistä on vaarallista

Tuisku ei ole kuullut, että ihmiset turvautuisivat jo dementialääkkeisiin tai juuri muihin kahvia vahvempiin piristeisiin selvitäkseen töistään.

– Jos näin on, käyttöalue on aivan väärä. Dementialääkkeitä ei missään nimessä pidä käyttää työväsymyksen hoitoon, hän sanoo.

Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksensa. Olisi parempi, että päänsärkykin voitaisiin hoitaa lepäämällä ja rentoutumalla eikä särkylääkkeellä. Keskushermostoon kajoaminen omin neuvoin on erittäin arveluttavaa.
Sekä Hakala että Tuisku arvelevat, että ihmiset saattavat hankkia piristeitä netistä.

– Lääkkeiden ostaminen verkosta on vaarallista. Netistä ostetun lääkkeen alkuperästä ja koostumuksesta ei ole takeita, korostaa Tuisku.

Työelämä
on sairas

Mitä tarkoittaa, että työntekijät tarvitsevat lääkkeitä selvitäkseen arjestaan?

– Kyllä tämä kertoo siitä, että työelämä on ellei sairas, niin sairastumisen partaalla, sanoo Hakala.

Paineet ankaraan uurastukseen tulevat monesta suunnasta. Päättäjät lietsovat meitä venyttämään työuriamme ja tehostamaan työtämme ja tuottavuuttamme. Osin kyse on siitä, että työtahti on jatkuvasti kiristynyt ja monella työpaikalla yritetään yhä pienemmällä porukalla saada yhä enemmän tuloksia. Monia piiskaavat lisäksi omatkin vaatimukset.

–  Meitä suomalaisia leimaa protestanttinen etiikka ja jonkinlainen työhulluuden ja velvollisuudentuntoisuuden yhdistelmä, Hakala arvioi.

Hänen mukaansa esimerkiksi moni nuori äskettäin valmistunut pyrkii täysillä eteenpäin urallaan. Samaan elämänvaiheeseen osuus usein perheen perustaminen, talonrakennus ja ison auton osto. Kun lisäksi pitää itse ehtiä harrastamaan ja hankkia lapsille kehittäviä harrastuksia, elämä alkaa olla aika täynnä.

– Moni on omaksunut ajatukseen, että onni kytkeytyy ja ripustautuu tavaraan ja kiiltäviin asioihin ympärillämme, Hakala huomauttaa.

Supervaihteella
ei jaksa pitkään

Hakala arvioi, että ihmiset jaksavat supervaihteella muutaman vuoden, minkä jälkeen he palavat loppuun. Tilastot kertovat myös tästä puolesta.

– Meillä on jo pienen kaupungin verran ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen takia.

Hakalan mielestä työelämässä hallitsevat kylmät tuulet, jossa yhteisöllisyys, toisesta huolehtiminen ja lähimmäisen rakkaus ovat hukassa.

– Minusta tuntuu, että meitä suomalaisia huijataan, Hakala sanoo.

Ylikierroksilla ja lääkkeiden voimalla paahtavat voivat kuvitella, että kyse on heidän omasta valinnastaan. Tosiasiassa he ovat luomassa esimerkillään myös työelämän normistoa, jonka perusteella määritellään muiltakin vaadittava työpanos. Hakala suosittelee, että itse kukin miettii elämänsä kohtuullistamista.

– Hyvä suomalainen, pysähdy! Muuten käy huonosti, hän sanoo.