Nyt saat tehdä tuplatyöt

Runsas vuosi sitten suuryrityksissä oli lakaistu väkeä pois isolla luudalla. Kysyntä oli vientialoilla romahtanut finanssikriisin takia, ja tuotantoa sopeutettiin vähentämällä tekijöitä.

Tänä vuonna vienti ja kauppa kääntyivät varovaiseen nousuun, joten tuotantokin alkoi kiihtyä vastaavasti.

– Esimerkiksi logistiikka-alalla uutta kasvua alkoi tulla jo keväällä, ja ict-alalla selvemmin nyt loppuvuoden aikana. Rekrytoinnissa tämä ei ole vielä ehtinyt näkyä. Työtä tehdään monessa yrityksessä samalla väkimäärällä kuin edellisten vähennysten jälkeen, kertoo ammattiliitto Erton neuvottelupäällikkö Matti Orkovaara.

Lähtijöiden hommat on perinteisesti jaettu jäljellejääneille työntekijöille hyvinkin nopeasti, muutamassa viikossa irtisanomisten jälkeen.Toiseen suuntaan muutos sujuu paljon hitaammin.

– Täytyy muistaa, että rekrytoiminen vie aikaa. Jos se aloitetaan nyt, kestää helposti toista kuukautta ennen kuin uusi ihminen on töissä, Orkovaara sanoo.

Sen jälkeen uusi tulokas pitää vielä perehdyttääkin hommaansa. Jos firmalla on nyt enemmän töitä kuin ehtii tehdä, ahertajien on vain yritettävä sinnitellä taakkansa kanssa pitkälle vuodenvaihteen yli.

Joka yt-kierroksella sait
jonkun toisen työt

Joissain yrityksissä ihmisille kertynyt lisätyötaakka on jo perua useammalta yt-kierrokselta. Pahimmillaan sama tiimi on saanut jakaa vuosittain keskenään 3–4 uutta tehtävää entisten päälle.

– Lähteneiden työ ei jakaannu tasan, yleensä pätevimmät kantavat aluksi raskaimman taakan. Työ saattaa helposti kaksinkertaistua, sanoo Nokia Siemens Networksin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Tuula Aaltola.

Yksiköt tottuvat uuteen taakkaan vähitellen, jos firman työnjohto osaa valvoa, ettei yksittäisen ihmisen kuormitus nouse kohtuuttomaksi.

Mutta nyt kun tilauskanta kasvaa ja noususta pitäisi ottaa kaikki hyöty irti, jaksamisen raja alkaakin tulla vastaan.

Nokia Siemens Networksin tämän syksyn henkilöstökyselyssä näkyi jo selvästi, miten saneeratuissa yksiköissä henkilökohtainen työmäärä oli kasvanut. Pahiten leikellyissä yksiköissä 35–60 prosenttia työntekijöistä piti työmääräänsä liian suurena.

Vielä ei ole takeita
nousun jatkumisesta

Yritykset ovat tänä syksynä arastelleet uusien ihmisten palkkaamista monestakin syystä. Sopivaa koulutettua väkeä ei ehkä ole tarjolla, samoja entisiä irtisanottuja kiusankappaleita ei haluta takaisin, ja eurokriisin syveneminen on vienyt uskoa nousun pysyvyyteen.

Yksi syy voi olla myös suomalaisen työntekijän joustavuus: jos kerran sama ihminen pystyy ja suostuu tekemään useamman ammattilaisen hommat, miksi turhaan palkata lisää väkeä?

Tämä ajattelutapa on ainakin ay-väen mielestä lyhytnäköistä.

– Jos yritys irtisanoo tai lomauttaa osan aivoistaan ja uuvuttaa jäljelle jäävät, miten ihmeessä se luulee olevansa kilpailukykyinen kysynnän kasvaessa, kysyy Tekniikan Akateemisten Liiton toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

Otetaan halpatyöväkeä
kiireavuksi 

Perinteiset savupiipputeollisuuden yhtiöt pystyvät aina mukauttamaan tuotantoaan helpoimmin. Jos kysyntä kasvaa, ei turhaan käynnistellä kotimaisia kalliita tuotantolinjoja, vaan pannaan Kiinan-tehtaat pyörimään useammassa vuorossa.

Samat tavat ovat levinneet muillekin aloille. Yritykset ovat paikanneet akuuteinta henkilöstöpulaa siirtämällä osan tehtävistä sesongin ajaksi alihankkijoille.

– Kyllä yritys kuin yritys osaa jo nykyään hakea tällaista ulkoistusjoustoa Kaukoidästä, kertoo NSN:n Tuula Aaltola.

Väliaikaisratkaisussa on tosin riskinsä. Jos intialaisella tai kiinalaisella alihankkijalla ei ole tarpeeksi kokemusta juuri halutunkaltaisten töiden yksityiskohdista, seurauksena on väärinkäsitysten ja työvirheiden suma.

Niitä selvittelevät sitten ne samat ylityöllistetyt suomalaiset vakityöläiset kuin ennenkin.