Tämäkö muka paskaduunia?

Paskaduunista tuli muutama vuosi sitten suomea. Yleensä sillä tarkoitetaan jotain hyvin epämukavaa, epäsiistiä ja ei mitenkään palkitsevaa. Sana tarttui kieleen ja media viljelee sitä, mutta sanan merkitys ei olekaan aivan selvä. (Katso luettelo paskaduuneihin liitetyistä ominaisuuksista jutun lopussa.)

– Ilkeä pointti, mutta minulla on sellainen käsitys, että paskaduunikeskustelu vaimeni, kun tuli tämä lama, nuorisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaa Tampereen ylipistosta pohtii.

– Näillä, jotka valittivat paskaduuneista, oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varaa ehkä spekuloida ja nirsoillakin, hän arvelee ja kysyy, muuttuiko sanan sisältö.

– Sittemmin aktivistit ovat korostaneet, että se ei tarkoittanutkaan tietynlaisia töitä, vaan työehtoja.

– Se, mitä sillä alun perin tarkoitettiin, loukkasi. Se loukkasi minuakin, koska olin nuorena tehnyt kaikkea sitä, kuten esimerkiksi pessyt vessoja alkoholistiparantolassa.

"Epäitsenäistä
ja epämielekästä"

Siivooja, tarjoilija, sekatyömies, varastomies, taksikuski ja huoltomies ovat ainakin töitä, joista tarjontaa enemmän kuin kysyntää. Ovatko ne paskaduuneja? (Katso jutun lopussa olevasta taulukosta mihin töihin ei riitä tekijöitä.)

Prekariaattiaktivisti Eetu Viren käänsi englanninkielisen McJob-sanan paskaduuniksi A-talk-keskusteluohjelmassa neljä vuotta sitten. Nyt koulutusavustajana työskentelevä Viren muistuttaa, että paskaduuni ei ole käsite tieteellisessä mielessä.

– Se on epäitsenäistä työtä, jossa on huonot työehdot ja huono palkka. Siitä seuraa sen epämielekkyys.

Viren huomauttaa, että se ei ole vain nuorten ongelma, vaikka se leimattiin nuoriso-ongelmaksi.

– Se johtui siitä, että uusien tällä hetkellä syntyvien työpaikkojen luonne on sellainen. Ei se kuitenkaan ole ikäkauteen liittyvä eikä se mene iän myötä ohi, hän kuvaa.

Samaa sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on kerännyt laadullista tutkimusaineostoa aikuisista naisista rispaantuneilla työmarkkinoilla.

– Ero on siinä, että nuorilla on edessään näkemyshorisontti, että tämä on nyt sitten tätä tästä eteenkinpäin. Toisaalta aikuisillakaan ei ole paluuta menneeseen.

Jokisen mukaan 30–60-vuotiaita naisia pyöritetään koulutusten ja projektien kierteessä. Lisäksi heitä työnnetään ”perushoitajaputkeen” ratkaisemaan Itä-Suomen hoivatyövajetta.

Tähän putkeen yritetään työntää myös tehtaista työttömäksi jääviä keski-ikäisiä miehiä.

– Moni haluaisi kuitenkin tehdä ihan jotain muuta, Jokinen muistuttaa.

Kun Viren kuuntele listaa työpaikoista, joita on eniten avoinna työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan, hän toteaa:

– Eivätkös nuo ole juuri niitä, mistä tienaa vähiten.

"Ennen peli
oli reilua"

TEM:n neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan avoimien työpaikkojen listan kärjestä voi päätellä jotain.

Listasta tosin puuttuvat ”myyntityö ja kauppaedustus” -ryhmän ammattinimikkeet, joita on niin paljon, että ryhmän 1 500 avointa työpaikkaa silppuuntuu ulos top 40 -listalta. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa provisiopalkkaiset puhelinmyyjät sekä markettien tuulikaapeissa ja kauppakeskusten käytävillä asiakkaitaan pyydystävät edustajat ja esittelijät.

– Se, että jokin paikka on auki pitkään eikä sitä saada täytettyä, voi Tiaisen mukaan johtua myös siitä, että työ on niin vaativa, ettei siihen ei ole hakijoita.

– Eikä se ole aina kiinni siitä, ettei työ kiinnostaisi, mutta sen vastaanottaminen voi heikentää muuta sosiaaliturvaa.

Tiainen ei itse puhuisi paskatyöstä.

– Onko työ paska? Ei. Palkka voi olla paska.

Tiainen itse on ollut säkittäjänä ja myllärinä rehutehtaassa ja saanut lakaista kuolleita rottia lastauslaiturin alta.

– Silloin kulttuuri oli sellainen, että kaikki työ otettiin vastaan. Toisaalta silloin noudatettiin työehtoja. Peli oli reilu.

– Ei se, että käsittelee paskaa, ole paskatyötä. Kyse on nimenomaan siitä millaisin ehdoin.

Tiainen pahoittelee sitä, että Suomeen ollaan luomassa toiset työmarkkinat, joille otetaan maahanmuuttajia työehdoilla, jotka eivät vastaa suomalaisia.

Asekauppias, parittaja
ja palkkamurhaaja

Myytti, jonka Tiainen haluaisi murtaa, on tieto-osaamiseen ylivertaisuus taito-osaamiseen verrattuna.

– Haittaako korkeakoulutusta saavan henkilön työuraa se, että on tehnyt kaikenlaista sekalaista työtä? Haittaako se cv:ssä? Ei. Se osoittaa, että kyseessä on tekevä ihminen, hän sanoo.

– Taito-osaaminen on kova sana tulevaisuudessa. Kuluttaja arvostaa käsityöstä ja laatua. Käsityö ei ole paskatyötä, Tiainen sanoo ja ottaa esimerkkejä:

– Remppaporukka, joka osaa muurarin ja kirvesmiehen työt, tekee helpot sähkötyöt ja siivoaa itse, ei ole työtön.

– Maaseudulla on aivan ehdoton edellytys olla moniosaaja, jotta työllistää itsensä ympäri vuoden.

Sen lisäksi, että osaa tässä ja nyt monenlaisia taitoja, Tiainen muistuttaa nuoria, että myös elinkaaren yli pitää osata monenlaisia taitoja.

– Jos osaat tehdä vain yhtä juttua yhdessä duunissa ja satut asumaan vielä väärällä paikkakunnalla, olet hyvin pian pitkäaikaistyötön, Tiainen sanoo.

Mitä töitä pitäisi sitten ottaa vastaan? Tätä on joutunut pohtimaan nuorisotyöttömyyttä tutkiva ja itsekin pätkätöitä ikänsä tehnyt Jaana Lähteenmaa.

– Jos ihminen on hankkinut korkean koulutuksen, on ihan ymmärrettävää, ettei hän ihan heti ota siivoojan hommaa. Käyhän se luonnolle, jos sukulaiset kysyvät, mitä se tuore maisteri työkseen tekee.

Itse hän sanoo miettineensä, mitä työtä ei tekisi mistään hinnasta ja mitkä olisivat siksi todellisia paskaduuneja.

– Ne ovat kansainvälinen asekauppias, parittaja ja palkkamurhaaja.

Tätäkö on paskaduuni?
Fyysistä
Epäsiistiä
Epämukavaa
Epäitsenäistä
Epäreilua
Vaarallista
Yksitoikkoista
Yksinäistä
Ei taukoja
Provisiopalkka
Huono palkka
Palkalla ei voi pärjätä
Määräaikaista
Osa-aikaista
Vuokratyötä
Ilman työsopimusta
Töihin lyhyellä varoitusajalla
Töihin säiden mukaan
Ei sairaslomia
Ei kerrytä vuosilomia.