Unettomuus onkin pomon syytä

Unettomuudella on selkeä yhteys työstressiin ja epäsäännöllisiin työaikoihin. Ne ovat merkittäviä unettomuuden syitä samoin kuin lapsuuden ajan traumat ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö.

Työnantaja voikin vaikuttaa suuresti työntekijöidensä uneen ja unettomuuteen. Johtaminen sekä työn ja työaikojen hallinta vaikuttavat osaltaan siihen, miten hyvin työntekijä pystyy lepäämään ja palautumaan työstä.

– Työhyvinvointia edistävän johtamisen on todettu vähentävän työstressiä ja sitä kautta unettomuutta merkittävästi, sanoo Työterveyslaitoksen professori ja johtaja Mikko Härmä tiedotteessa.

Työterveyslaitoksen, HYKS:n ja Helsingin uniklinikan tutkijat selvittivät unettomuuden syitä tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hyvällä johtamisella pystytään vaikuttamaan myös työaikoihin unettomuutta vähentävästi.

– Mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin parantaa koettua terveyttä huomattavasti vähentämällä sairauspoissaoloja sekä riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle, Härmä sanoo.

Hänen mukaansa kunta-alalla naisten sairauspoissaolot vähentyivät noin puolella neljän vuoden seurannan aikana.

– Toisaalta ylityöt heikentävät selvästi toimintakykyä ja kognitiivisiä kykyjä. Jos työnantaja haluaa pitää  työntekijänsä tehokkaana ja terveenä, työaikojen tulee säilyä kohtuullisina eli viikkotyön tulisi pysyä alle 50 tunnissa, Härmä sanoo.

Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan unettomuusoireet ennustavat hyvin työkyvyttömyyden riskiä.  Härmän mukaan nyt olisikin erittäin tärkeä miettiä työaikaratkaisuja työkyvyn kannalta.

– Työn joustavuuteen liittyvät ratkaisut ovat keskeisiä erityisesti ikääntyvien osalta, jotka pohtivat työelämässä jaksamista 63 ikävuoden jälkeen. Myös työn huokoistaminen on heidän jaksamisensa kannalta tärkeää. Huokoistamisella tarkoitetaan ikään kuin työpäivän ja työviikon rei'ittämistä tauoilla ja vapaapäivillä, jolloin saadaan riittävästi lepoa, Härmä sanoo.   

Työikäisten unettomuus on lisääntynyt Suomessa reippaasti koko 2000-luvun ajan. Yli miljoona suomalaista kärsii tutkijoiden mukaan tilapäisestä tai pysyvästä unettomuudesta. Unettomuudesta onkin jo tullut kansanterveydellinen ongelma, minkä vuoksi sen syiden selvittäminen on aiempaa tärkeämpää.

Unettomuuden syyt voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä tai ympäristöstä johtuvia.

Unettomuus heikentää keskittymiskykyä, muistia sekä vaikeuttaa uuden oppimista. Lisäksi se heikentää motorista toimintaa ja laskee mielialaa. Pitkään jatkunut unettomuus voi altistaa myös masennukselle.

Unettomuudesta aiheutuva univaje altistaa myös diabetekselle, sepelvaltimotaudille ja kohonneelle verenpaineelle ja ylipainolle.