Totu tähän: Viidakon laki määrää työaikasi

Useimpien työaika alkaa arkipäivisin aamusella ja päättyy 7–8 tunnin kuluttua ja useimmille tämä myös sopii. Tiimipäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta kertoo, että kaikilla on hieman erilainen vuorokausirytmi, mutta selkeitä aamu- ja iltatyyppejä on ehkä noin kymmenes työntekijöistä.

– Jos työaikaliukuma on vaikkapa puoli seitsemästä puoli kymmeneen, 95 prosenttia ihmisistä mahtuu tähän väliin.

Paitsi fysiologisesti, myös sosiaalisen elämän vuoksi tällainen työaika on perusteltu.

– Useimmille ilta on sosiaalista prime timea, Sallinen huomauttaa.

Aukioloajat eivät
ole viidakon laki

Läheskään kaikki työt eivät painotu päivän alkuun. Teollisuudessa on perinteisesti tehty kahta tai kolmea vuoroa ja sairaaloissa, pelastuslaitoksilla ja monella huoltoasemalla ollaan töissä yötä päivää. Junat, bussit ja lentokoneet kulkevat öisinkin ja osa ravintoloista on auki pikkutunneille.

Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on tarkoittanut yhä enemmän iltaan, varhaisaamuun tai yöhön painottuvia työrupeamia paitsi myymälöiden henkilökunnalle myös tavaroiden kuljettajille, vartijoille, siivoojille ja päiväkotien lastenhoitajille.

Asiantuntija Seppo Saukkonen Elinkeinoelämän keskusliitosta  sanoo, että alalla kuin alalla työaika-asiat ovat keskeisimpiä peruskysymyksiä. Hänen mukaansa työnantajalle on tärkeää, että työtä tehdään silloin, kun sitä on ja jokaisessa yrityksessä työn teettäminen riippuu aina asiakkaista.

– Tarve iltatyöhön tulee aukioloaikojen muuttumisesta. Valtion virastot eivät välttämättä mene enää neljältä kiinni, posti on auki illalla, kauppojen aukioloaikoja on vapautettu, Saukkonen listaa.

SAK:n tutkimus- ja työaika-asiantuntija Juha Antila pitää mielettömänä ajatusta siitä, että työaikojen täytyisi aina räätälöityä tuotannollistaloudellisten syiden takia. Hän huomauttaa, että aukioloaikoihin voidaan vaikuttaa.

– Ei ole mitään viidakon lakia, joka määräisi, milloin töissä käydään.

Stressi vähenee, kun
työoloihin voi vaikuttaa

Työterveyslaitoksen Sallinen suosittelee, että työntekijöiden työaikatoiveita kuunneltaisiin. Eri ihmiset sopeutuvat erilaisiin työaikoihin eri tavalla, mutta olennaista on, että lepojaksot ovat riittäviä. Työmatkaan menee aikaa ja kiireisen iltavuoron jälkeen uni ei heti tule. Täten kahdeksan tuntia ilta- ja aamuvuoron välillä on liian vähän.

– Tärkeää on, miten uni- ja valverytmin pääsee sopeuttamaan muuhun elämään, Sallinen lisää.

Kun toiveet otetaan huomioon, työntekijä tuntee, että häntä pidetään tärkeänä ja arvostetaan. Sallisen mukaan se, että pystyy vaikuttamaan työoloihinsa, on tärkeä stressiltä suojaava ja terveyttä edistävä tekijä.

EK:n Saukkonen sanoo, että työntekijöiden toiveet pyritään ottamaan huomioon.

– On työnantajan etu, että työntekijät ovat motivoituneita ja tyytyväisiä, sillä silloin he tekevät työnsä paremmin.

Työpaikkoja vaivaa
vastavuoroisuuden puute

Kolmessa neljäsosassa Suomen työpaikoista työntekijät voivat kerryttää työtunteja pankkiin ja pitää niitä myöhemmin vapaina. Saukkosen mukaan missään muualla EU:n alueella työajat eivät jousta yhtä paljon kuin Suomessa.

SAK:n Antilan mielestä työntekijät joustavat tuotannon ja työnantajien tarpeen mukaan liiaksikin. Hänestä monia työpaikkoja vaivaa vastavuoroisuuden puute. Kun töitä on paljon, tehdään pitkiä päiviä kyselemättä, sopiiko se työntekijälle. Työntekijä ei kuitenkaan välttämättä saa pitää ansaittuja vapaitaan silloin, kun tahtoisi.

– On tavallista, että joudut venymään työajoissa, vaikka et haluaisi. Kun toivot vapaata vaikkapa koululaisten syyslomapäiviksi, se ei olekaan mahdollista, Antila huomauttaa.

Suuri epäsuhta Antilan mielestä on myös toimihenkilötöissä. Moni on käytännössä aina asiakkaitten ja työnantajansa tavoitettavissa. Illalla puhelimeen kilahtava viesti tai viikonloppuna tuleva sähköposti vähintään vie ajatukset työasioihin. Moni myös ryhtyy hoitamaan niitä.

– Tällaisesta työajasta ei saa euroakaan palkkaa eikä sitä kirjata mihinkään eli työtekijä ei saa siitä mitään vastiketta, Antila sanoo.

Epäsäännölliset työajat voivat aiheuttaa:

-    Stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä. Eniten oireita on öisin työskentelevillä.
-    Ruuansulatuselimistön oireita kuten närästystä, vatsakipuja ja ilmavaivoja.
-    Uniongelmia.
-    Lihomista ja sydämen rytmihäiriöitä.
-    Lisätä sepelvaltimotaudin vaaraa.
-    Lisätä rintasyövän vaaraa.
-    Nostaa raskaana olevien keskenmenoriskiä ja pienentää vauvan syntymäpainoa.
-    Lisätä riskiä sairastua aikuisiän sokeritautiin.
-    Kasvattaa metabolisen oireyhtymän riskiä.

Lähde: Työterveyslaitos