Alepa lupaa töitä maahanmuuttajille

Oletko sinä tuleva alepalainen? Näin kysellään ilmoituksessa, jossa kerrotaan maahanmuuttajille tarkoitetusta rekrytointikoulutuksesta. Neljän ja puolen kuukauden jakso sisältää peruskoulutuksen asiakaspalvelutehtäviin, suomen kielen opintoja ja työharjoittelua Alepassa.

Työvoimahallinto rahoittaa koulutuksen, mutta HOK-Elanto sitoo omaa väkeään opastamaan ja valmentamaan osallistujia. Lisäksi se sitoutuu tarjoamaan harjoittelu- ja työpaikkoja kurssilaisille.

Henkilöstöjohtaja Antero Levänen HOK-Elannosta kertoo, että koulutus ei ole ilmaista kauppaketjullekaan. Hänen mukaansa sillä menee aika paljon aikaa ja vaivaakin kurssitukseen. Panostus kuitenkin kannattaa.

– Aiemmilta kursseilta olemme saaneet viimeisen päälle loistavia asiakaspalvelijoilta, sanoo Levänen.

Kaikista ei ole
kaupan töihin

Marraskuussa alkavalle kurssille otetaan 25 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Tarkoitus olisi rekrytoida kaikki, mutta Levänen arvioi aiempien kokemusten perusteella, että jokaisesta tuskin tulee heille työntekijöitä.

Tilastojen perusteella reilu puolet saadaan palkattua.

Levänen muistuttaa, että kyse on työvoimakoulutuksesta, johon tulee ihmisiä, joilla on hyvin erilainen tausta ja kielitaito. Osa huomaa jo koulutuksen tai harjoittelun aikana, että työ on vaikkapa liian raskasta tai ei muuten sovi. Jotkut esimerkiksi jännittävät asiakaspalvelua heikon kielitaitonsa takia tai isoa rahavastuuta kassalla.

Palvelualoilta
loppuu työvoima

Maahanmuuttajien kouluttamiseen on monta syytä. Työvoiman saanti on tärkeä syy.

– Palvelualoilta loppuu työvoima, jos tähän ei lähdetä, Antero Levänen sanoo.

Hänen mukaansa maahanmuuttajien koulutuksessa kaikki voivat voittaa.

– Saadaan väkeä pois kortistosta ja halukkaita ihmisiä tekemään kaupan töitä.

Levänen puhuu myös yhteiskuntavastuusta ja siitä, että kauppaketju voi osaltaan olla sopeuttamassa maahanmuuttajia yhteiskuntaamme. Koska Suomessa asuu yhä enemmän muulta tänne muuttaneita, hänestä on  luontevaa, että palveluhenkilökunnassa on muitakin kuin kantaväestöön kuuluvia.

Maahanmuuttajien opetus
yksilöllisempää kuin muiden

Maahanmuuttajat eivät välttämättä ole ainoita työttömiä, jotka voisivat ajatella työntekoa kaupoissa. Leväsen mukaan valtaväestöäkin koulutetaan, mutta he eivät tarvitse yhtä yksilöllistä ja perusteellista perehdytystä kuin maahanmuuttajat.

Levänen huomauttaa, että kaupan töihin liittyy yllättävän paljon erilaisia asioita. Myyjän pitää esimerkiksi tietää, kenelle saa myydä tupakkaa ja kenelle olutta ja miten hänen pitää toimia erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Oman lisänsä tuovat kauppoihin tulleet pankkipalvelunsa.

– Näissä on opeteltavaa kenelle tahansa, saati sellaiselle, joka esimerkiksi ymmärtää puhuttua, mutta ei kirjoitettua suomea.