Suu tukkoon, vuokratyöläinen

Ulkoistettujen vuokratyöntekijöiden arki muistuttaa monella alalla sadan vuoden takaisen torpparilaitoksen touhua. Jos kartanonherra tai pehtoori sattuu olemaan humaani ja fiksu, työyhteisö toimii ja työn iloakin löytyy niin vakiväelle kuin lainaporukallekin.

Mutta jos torpparin ja päällysväen henkilökemiat eivät kohtaa, vuokrattu ihminen huomaa nopeasti olevansa eväspussinsa kanssa tilan portin ulkopuolella.

– Usein meidän tietoomme tulevat tapaukset ovat sellaisia, että juuri tätä työntekijää koskeva tilaus on päättynyt johonkin henkilökohtaiseen konfliktiin. Projekti saattaa jatkua vielä, mutta tätä ihmistä ei haluta siihen enää ottaa, kertoo Palvelualojen ammattiliiton lakimies Arja Pohjola.

Älä väitä vastaan,
älä ole nenäkäs

Vuokratyöntekijä voi joutua vaihtopenkille milloin mistäkin syystä. Käyttäjäyrityksen ei tarvitse perustella, miksi joku ei kelpaa.

Jotkut runsaasti alihankkijaväkeä käyttävät yritykset haluavat pitää työtiiminsä tuoreina, ja vaihtavat väkeä heti kun vanha vuokraporukka osoittaa väsymyksen merkkejä.

Tai jos joku hyppii nenille. Esimerkkejä on kaikilta aloilta.

– Vuokratyöntekijä esitti aktiivisesti parannusehdotuksia tuotteeseen, jolloin esimiehet kokivat, että tämä ylitti rajansa, kertoo Erton neuvottelupäällikkö Matti Orkovaara.

Varoitusajatkin töiden loppumiseen ovat ihan eri luokkaa kuin normaaliehtoisissa työsuhteissa.

– Ihminen oli jo bussissa matkalla töihin, kun hänelle soitettiin että tänään ei tarvitsekaan tulla, kertoo STTK:n lakimies ja sopimusvastaava Heli Ahokas.

Orkovaara harmittelee, että suurin osa kaltoin kohdelluista vuokratyöläisistä pitää mölyt mahassaan ja suree kohtaloaan yksin. Näin vuokratyöntekijöiden arki pysyy suurelle yleisölle ja työmarkkinoiden päättäjille tuntemattomana.

Käyttäjäyritys voi
sanella ehtonsa

Suurimpia työsuhdepulmia aiheutuu tilaajayrityksen ja henkilövuokrausyhtiön välisen sopimuksen tulkinnoista. Sekä tietysti työntekijän ja vuokraajan työsopimusmallista: ollaanko nollatunneilla "tarvittaessa töihin tulevia" vai projektikohtaisia määräaikaisia.

– Suomessa on tulkittu, että käyttäjäyrityksen tilauksen kesto voi suoraan määrittää myös vuokratun työntekijän työsuhteen kestoa, ja kummatkin voi päättää eri perusteilla. Meidän mielestämme se ei ole näin, sanoo PAM:in Arja Pohjola.

Jos käyttäjäyhtiö ilmoittaa, että tätä ammattilaista ei täällä enää kaivata, vuokraajafirma ei tietenkään voi väkisin työntää ei-toivotuksi muuttunutta ihmistä hommiin.

– Sitten jos tilaaja sanoo että toisetkaan tarjokkaat eivät kelpaa, vuokraajayhtiö on pulassa, kun se ei pysty täyttämään sopimusvelvoitettaan, STTK:n Heli Ahokas kertoo.

Hänen mielestään vuokraväen suojaksi tarvittaisiin sopimussakko. Jos vuokrayhtiö on tarjonnut päteviä ammattilaisia tilaajan haluamaan tehtävään, tilaaja ei saisi epäolennaisista syistä nirsoilla saamistaan ihmisistä.

–  Ei ole reilua, jos käyttäjäyritys päättää että nyt täksi viikoksi ei oteta tuollaista rumaa ja äkäistä ämmää, eikä tuollaista ylityörajoista kiinni pitävää miestä, Ahokas kärjistää.

Oikeusriitoja luvassa
ja direktiivikin tulee

Suomessa on käynnissä muutamia oikeusjuttuja, joissa kiistellään millä ehdoilla vuokratyöläisen työsuhteen on voinut missäkin tilanteissa purkaa.

Toistaiseksi useimmat ovat päättyneet alioikeuksissa työnantajan voittoon, mutta ammattiliitot yrittävät viedä juttuja ylimpiin oikeusasteisiin.

– Ennakkopäätöksile olisi todella tarve. Työlainsäädännön kannalta tässä on liikaa harmaita alueita, sanoo PAM:n Arja Pohjola.

Jotain sentään muuttuu. Vuoden 2011 joulukuuhun mennessä Suomessakin on otettava käyttöön EU:n uusi vuokratyödirektiivi.

Mitään suuria mullistuksia se ei työntekijän asemaan tuo, mutta pientä viilausta on luvassa.

– Vuokratyöntekijälle tulee esimerkiksi oikeus käyttää samoja ruokailu- ja kuljetuspalveluita kuin mitä käyttäjäyrityksenkin työntekijöillä on, kertoo Heli Ahokas.