Näin paljon enemmän tienaisit muualla

Ulkomaankeikoille lähteminen, joko oman firman lähettämänä tai itsekseen on yhä kelpo väylä hyviin tienesteihin.

Ei siis ihme, että joka vuosi kymmenisen tuhatta suomalaista häipyy maasta hetkeksi muualle töihin.

Finanssikriisin jälkeisessä Keski-Euroopassa työttömyys on kasvanut, eivätkä työtarjoukset ole enää niin avokätisiä kuin vielä muutama vuosi sitten.

Silti AMK- ja diplomi-insinöörit, eri alojen projektinvetäjät ja ict-ammattilaiset voivat pienellä vaivalla löytää Suomen ulkopuolelta hyväpalkkaisia hommia.

Tekniikan Akateemiset tutki viime vuonna ulkomaantöihin lähteneiden jäseniensä palkkatasoa.

Kovimpiin vuosiansioihin pääsi Yhdysvalloissa, missä keskijohtajistonkin mediaanipalkka nousi 115 000 euroon.

Kiinassa asiantuntijatehtävän mediaanipalkka oli 64 000 euroa vuodelta.

Koska elämiskulut voivat siellä olla parhaimmillaan hyvinkin pienet, Kiinaan muuttava suomalaisammattilainen todennäköisesti nettoaa paikanvaihdosta eniten.

Läheltäkin voi
saada lisää palkkaa

TEK:n tietojen perusteella korkeaan tehtävään värvätty diplomi-insinööri ylsi helposti ulkomailla 1,5–1,6 kertaa parempiin vuosituloihin kuin Suomessa, miltei missä maassa tahansa.

Vastineeksi työaikaakin kuluu: useampi kuin joka toinen TEK:n ulkomailla työskennelleistä jäsenistä sanoi tehneensä reippaasti yli 44 työtunnin viikkoja.

Ulkomaille lähtijöiden ei silti tarvitse heti päästä tehtaanjohtajiksi, saati matkustaa Kaukoitään asti löytääkseen hyviä ansioita.

Uuden Insinööriliiton keräämät palkkatiedot kertovat, että 10 vuotta alalla olleelle AMK-insinöörille maksetaan jo Norjassa ja Tanskassa 1 000–2 000 euroa enemmän kuukaudessa kuin Suomessa.

– Tanskalaisten insinöörien palkkataso on aika lähellä saksalaisten tasoa, kertoo UIL:n tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner.

Keski-Eurooppaan mentäessä ammattilaisten palkkaus karkaa yhä suomalaislukemista, mikäli oikea tehtävä löytyy. 

Palkkahajonta on nimittäin Skandinaviassa ja Suomessa varsin pientä: pomojen ja asiantuntijoiden tienestit ovat demokraattisesti lähellä toisiaan.

– Mitä korkeammalla ihminen toimii yrityksen organisaatiossa, sitä enemmän suomalaisinsinööri jää jälkeen keskieurooppalaisista kollegoistaan. Sama koskee esimerkiksi Yhdysvaltoja, Tähtitanner muistuttaa.

Myös palkanlisien osuus kokonaisansioista on muissa maissa huomattavan suuri.

Tanska olisi monelle
unelmamaa

Ruotsiin muuttaminen olisi helpointa, mutta teknisten alojen asiantuntijoilla on siellä varsin vaikea yltää selvästi suomalaistasoa parempiin ansioihin. Samoin on rahoitus- ja pankkialalla.

– Tilastojen mukaan it-toiminnoissa työskentelevän pankkilaisen keskipalkka oli Suomessa 4 412 euroa ja Ruotsissa 4 198 euroa, kertoo ammattiliitto Suoran kansainvälisten asioiden päällikkö Rauni Söderlund.

Sen sijaan jo asiakaspalvelussa pankin tiskillä Ruotsissa ammattilainen tienaisi parisataa euroa enemmän. Tanskassa ero on kivunnut yli tonniin.

– Esimerkiksi pääkonttoritehtävät ovat kaikkialla tällä alalla hyvin samankaltaisia, joten näissä pohjoismaisissa konserneissa on ihan realistiset mahdollisuudet lähteä välillä kokeilemaan ulkomailla työskentelyä, Söderlund sanoo.

Hän muistuttaa, ettei palkka- ja ansiovertailu kerro sitä, miten paljon ulkomaantyöläinen hyötyy keikastaan taloudellisesti.

Elämiskulut varsinkin monilapsisen perheen kanssa asujalle ovat monessa maassa yhä Suomea korkeammat, mikäli työnantaja ei osallistu vaikkapa lasten koulujen kustannuksiin.

– Verotuksessakin on suurta vaihtelua. Kuukausiansioiden erot hupenevat näistä nopeasti, sanoo Söderlund.

Silti monessa maassa pienituloinenkin palkansaaja voi päästä helposti parempaan elintasoon kuin meillä.

Muun muassa Tehyn laskelmien mukaan sairaanhoitajakin saa meillä ostovoimaan suhteutettuna viidenneksen verran vähemmän palkkaa kuin kollegansa muissa länsimaissa.