Turha käyttää vapaapäivää, kun voi saada sairauslomaa

Jäätkö pois töistä, jos sinua aamulla väsyttää ja aivastat pari kertaa? Haetko sairauslomaa, jos olet pahoittanut mielesi töissä saamastasi kritiikistä? Menetkö lääkärille valittamaan, ettet pysty olemaan töissä, koska lemmikkikoirasi on kuollut? Oletko sitä mieltä, että sinun pitää saada pari viikkoa sairauslomaa iäkkäänä kuolleen äitisi hautajaisten järjestämistä varten?

Moni pitää tuollaisia syitä kelvollisina perusteina olla sairauslomalla. Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk sanoo, että osalle työntekijöistä sairauspoissaoloista on tullut yksi työelämän joustomahdollisuus. Hän kokemuksensa mukaan ilmiö on yleistynyt, eikä ole mitenkään harvinainen.

– Tulkinta siitä, mikä on työkyvyn vievää sairautta, vaihtelee paljon, Schugk sanoo.

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring arvioi, että ihmiset ovat perusluonteeltaan rehellisiä, eikä sairauslomia yleensä haeta turhaan. Hän kuitenkin myöntää, että osa väestä voi pyrkiä käyttämään väärin mitä tahansa etuutta tai järjestelmää.

Sairauspoissaolojen aiheellisuutta on vaikeata tutkia. Schugk kertoo, että klassinen jako sairauspoissaoloissa on 80–20. Työntekijöistä 80 prosentilla on vähän poissaoloja ja sairauspäiville on selkeä syy.

– Loppujoukossa on kroonisesti sairaita, mutta myös niitä, joiden ajattelu sairausloman tarpeesta tai perusteluista on selkeästi erilainen kuin alun perin on tarkoitettu. On hyvin vaikea sanoa, kuinka moni runsaasti poissa olevista jää tulematta töihin kevein perustein, sanoo Schugk.

Kuumeisen on syytä
jättää läppäri rauhaan

Yrittäjät ovat tunnetusti harvoin sairaslomalla, mutta monilla muillakin on kova työmoraali. Liiankin kova, arvioi SAK:n Haring. Hän viittaa siihen, että SAK:n vuonna 2008 tekemässä työolobarometrissa puolet vastaajista kertoi olleensa sairaana töissä viimeisen vuoden aikana.

– Tämä kertoo siitä, että työmotivaatio ja sitoutuminen on näillä henkilöillä aika korkea, Haring sanoo.

Sairaana töihin tuleminen on harvoin järkevää, koska tällöin tauti yleensä pitkittyy ja työkaveritkin voivat sairastua.

– Voidaan kritisoida turhia sairauspoissaoloja, mutta voidaan kritisoida myös sairaana töissä oloa, Haring sanoo.

Sairaana työskentelystä
ei saa tulla normia

Ylemmät toimihenkilöt ovat keskimääräistä vähemmän pois töistä. Schugkin mukaan he voivat olla muita joustavampia, mutta monet tietävät, että heidän työtään ei tee kukaan heidän poissa ollessaan ja sairauspäivien aikana kasaantuneet rästihommat odottavat töihin palatessa.

Osin kyse on etätyön lisääntymisestä. Työntekijä voi soittaa työpaikalleen ja kertoa kehnosta olostaan ja pyytää, voiko hän pitää etäpäivän ja tehdä sen, minkä jaksaa. Tällöin sairauspäivää ei tule.

Vaikka järjestely voi olla kaikkien kannalta toimiva, siinä on vaaransa.

– Töiden tekemisestä sairaana ei saa tulla normia. Ehdottomasti jokaisen pitää saada olla tekemättä töitä silloin, kun terveydentila siltä tuntuu, Schugk sanoo.

Lääkäri voi antaa sairauslomaa
varmuuden vuoksi

Käytännöt siitä, tarvitseeko työntekijä lääkärintodistuksen poissaoloja varten, vaihtelevat aloittain ja yrityksittäin. Sekä Haring että Schugk ovat sitä mieltä, että todistuksen vaatiminen ei välttämättä vähennä poissaoloja.

– Kyllä lääkärikunnallakin on syytä katsoa peiliin, sanoo Haring.

Kun flunssainen potilas tulee vastaanotolle, lääkäri myöntää mieluusti tarpeeksi pitkän sairausloman, jotta potilaan ei tarvitse tulla uudelleen.

Schugk sanoo, että jos työntekijä saa itse tunnustella kuntoaan päivä kerrallaan, on mahdollista, että hän on kolmantena päivänä jo mielestään työkuntoinen. Jos hänellä on lääkärintodistus, hän jää todennäköisesti vielä tuoksikin päiväksi lepäilemään.