Näin työ rääkkäisi 70-vuotiasta
Muistihäiriöitä, lihasheikkoutta, sydänvaivoja ja diabetestä... Näin raihnaisessa kunnossa olisi moni seitsemänkymppinen työntekijä. Eläkeiän nostoa vaativat työnantajat haluaisivat heidätkin töihin. Asiantuntijoiden mielestä kuitenkin vain muutama prosentti 70-vuotiaista kykenisi paiskimaan täysillä palkkatöitä. Mistä töistä ikäihmiset selviäisivät?
29.8.2010 06:03
320
Elinkeinoelämän Keskusliiton lakiasiainjohtaja, työurien pidentämisen puolestapuhuja Lasse Laatunen pohti äskettäin lehtihaastattelussa, että Suomessakin olisi tarvetta nostaa eläkeikärajaa 70 vuoteen.
Työnantajapuoli perustelee nostomahdollisuutta ihmisten elinikäodotusten nousulla. Nykyiset ikääntyjät ovat lisäksi EK:n mielestä paljon vetreämpiä kuin edelliset sukupolvet, joten he pystyisivät raatamaan pitempään.
Asiantuntijat varoittavat kuitenkin, ettei seitsenkymppisten suomalaisten todellista työntekokuntoa ja -kykyä ole tutkittu tarpeeksi.
– Tuon ikäluokan ihmisten toimintakyvyssä ja terveydentilassa on lisäksi erittäin suurta vaihtelua, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n osastojohtaja Antti Uutela.
Vain harva olisi
täydessä työkunnossa
Nyt viidenkympin rajan ylittäneillä alkaa olla yhä enemmän elintasosairauksia, jotka johtuvat liian vähästä liikunnasta ja makean ruuan täyttämästä elämästä.
Työkykyä heikentävät vaivat todennäköisesti yleistyvät sitä mukaa, kun pulla & mässy -sukupolvet ikääntyvät.
– Voisin kuvitella, että muutama prosentti ikäluokasta pystyisi vaivatta jatkamaan töissä yli 70-vuotiaaksi, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
– He ovat todennäköisesti niitä jotka eivät tupakoi, joilla ei ole ylipainoa, diabetestä tai valtimotauteja ja jotka harrastavat liikuntaa, sanoo Oulun yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg.
Yhdysvaltalaistutkimusten mukaan tällaisia loppuun asti terveinä ja reippaina säilyviä teräsvaareja ja -mummoja on ehkä viitisen prosenttia ihmisistä.
Töissä ei pysytä vapaaehtoisestikaan loputtomiin. Esimerkiksi Suomen kuntien palkkalistoilla oli viime vuonna runsaat 10 000 yli 63-vuotiasta työntekijää. Heistä yli 68-vuotiaita oli vain kolmisensataa.
Kremppojen riski
kasvaa loppuvuosina
Fyysinen kunto ei tietenkään ole ainoa mittari, mutta se antaa osviittaa siitä, mihin seitsenkymppisistä olisi.
– Nykyiset 55–65-vuotiaat työssäkäyvät liikkuvat häkellyttävän vähän, enkä usko että heidän kuntonsa kovin paljon paranee seuraavina vuosina. Myös ylipainoisten määrä on noussut, Tommi Vasankari sanoo.
Laitoksen tutkimusten mukaan alle viisi prosenttia nykyistä eläkeikää lähestyvistä kuntoilee edes sen verran, että liikuntasuositukset täyttyisivät.
Lopuille jo työpaikan portaiden kapuaminenkin voi tuottaa vaikeuksia, saati kovien urakoiden paiskiminen.
Professori Timo Strandberg arvioi, että 70-vuotiaista suomalaismiehistä 20 prosenttia on kärsinyt muistihäiriöistä ja diabeteksestä, verenpainelääkitys on lähes joka toisella ja joka kymmeneksellä on sydän- ja keuhkovaivoja.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Tietyt ikääntymismuutokset tapahtuvat vääjäämättä. Anti-ageing-metodia ei ole keksitty, Strandberg sanoo.
Lihaksisto surkastuu, luusto heikkenee, nivelet jäykistyvät ja kremppojen määrä kasvaa nuorekkaimmillakin.
– Jokainen vuosi lisää pomminvarmasti uusien vaivojen todennäköisyyttä, Vasankari sanoo.
Lisävuodet sopivat
lähinnä herrashommiin
Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:lla on aito huoli työvoimatarpeesta. Esimerkiksi teollisuudessa ja hoitoaloilla on paljon tehtäviä, joissa tarvittaisiin näitä mahdollisimman pitkään työssä jatkajia.
Ne ovat kuitenkin juuri niitä aloja, joissa ikäihmisten fysiikka ei kestä.
– Meillä on paljon 68-vuotiaita, jotka hyvin voisivat jatkaa kevyttä toimistotyötä vielä monen vuoden ajan. Sitten on fyysisesti vaativia tai kuormittavia ammatteja, joissa jo nykyiset eläkeiän alarajat tuottavat suuria ongelmia, Tommi Vasankari sanoo.
Yritysten täytyisi aika radikaalisti muuttaa töiden organisointia ja jakaa työtaakkaa paremmin ihmisten iän ja jaksamisen mukaan.
Tähän taas firmoilla ei ole kovin paljon mahdollisuuksia, koska niiden täytyy tuottavuusvaatimusten takia ottaa ihmisistä yhä enemmän irti.
– Eläkeiän ylärajaa voi mielestäni hyvin nostaa ja kannustaa töissä pysymiseen. Mutta samalla täytyy antaa mahdollisuus jäädä aiemmin töistä pois, mikäli työ on käynyt liian raskaaksi, sanoo THL:n Antti Uutela.
– Itsenäiset mielekkäät asiantuntijatehtävät hyvissä työyhteisöissä, joissa saa toteuttaa itseään, sopivat varmasti seitsenkymppisillekin, Vasankari sanoo.
Tällaisia vaivoja on yli 70-vuotiailla miehillä:
– kohonnut verenpaine ja lääkitys 40 %
– sepelvaltimotauti 25 %
– tuki- ja liikuntaelinsairauksia 25 %
– subjektiivinen muistihäiriö 20 %
– diabetes 15–20 %
– sairastettu syöpä 15 %
– sydämen vajaatoiminta 10–15 %
– tupakkakeuhko tai astma 10 %
