Opiskele näitä aloja, jos haluat huonon palkan

Maisterin tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritus kysyy istumalihaksia ja sitkeää monen vuoden opiskelua. Palkan kannalta ei kuitenkaan ole samantekevää, missä opinahjossa vuotensa kuluttaa.

Sosiaali- ja terveysalalla on paljon alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Alalla on myös mahdollista kouluttautua pidemmälle, mutta lääkärin palkat eivät aukene kaikilla tutkinnoilla.

Korkeakoulutettujen palkkakuopan pohjalla ovat Tilastokeskuksen lukujen mukaan sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.

Heillä ei ole sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Sosiaalialan korkeasti koulutettujen ammattijärjestön Talentian toiminnanjohtajan Kristiina Koskiluoman mukaan monet heistä työskentelevät erilaisissa sosiaalialan projekti- ja kehittämistehtävissä.

Yleisin palkka sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon saaneilla on noin 2 700 euroa. Aloituspalkka on alempi. Koko sosiaalialan suhteellisesti alhaiset palkat selittyvät Koskiluoman mukaan arvoilla ja asenteilla.

– Ihmisten kanssa työskentelystä ei makseta, koneiden kanssa työskentelystä saa enemmän.

Kunnissa ei myöskään ole totuttu sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Tutkintonimike on outo, eikä valmistuneille ole kuntien jäykässä virkarakenteessa vielä keksitty sopivia tehtäviä.

Koskiluoman mukaan sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille olisi kunnissa käyttöä, mutta tehtäviä ei ole kunnissa kehitetty ja tutkinnon mahdollisuuksia huomattu.

Tavallisilta sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan nykyään maisterin paperit. Yliopisto-opiskelulla ei kuitenkaan pääse kiinni juurikaan ylempää ammattikorkeakoulutusta parempiin ansioihin, sillä lähtöpalkka oli viime vuonna keskimäärin 2 400 euroa.

Taiteesta
ei makseta

Korkeasti koulutettujen palkkatilastojen häntäpäästä löytyvät muun muassa taiteiden tutkimusta pääaineenaan opiskelleet filosofian maisterit. Vastavalmistuneiden tavallisia työpaikkoja ovat museot, kulttuurisihteerin pestit ja erilaisten kulttuurihankkeiden vetäminen.

Yksikään aloista ei ole varsinaisesti kultakaivos. Esimerkiksi museoalalla aloituspalkat liikkuvat Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtajan Ulla Mätön mukaan hieman yli 2 000 eurossa. Pääsääntöisesti alalla työskentelevillä on korkeakoulututkinto.

Taide elättää muutoinkin Suomessa vaihtelevasti. Teatteritaiteen maisterin tutkinnolla valmistuu muun muassa näyttelijöitä, joille keikkahommien paiskiminen on tavallista.

Suomen näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Mäntylä kertoo, että freelance-näyttelijöiden tulot voivat heilahdella paljon.

– Näyttelijät ovat aika huonoja pitämään puoliaan. Suuren osan pitää tehdä sopimuksia vuoden aikana tosi paljon. Luulisi, että siinä harjaantuisi, mutta monella palo tehdä työtä on niin iso, että näyttelijä on se, joka tinkii.

Mäntylän mukaan kiinnitetyillä ammattinäyttelijöillä keskipalkka oli viime vuonna 2 672 euroa.

Opinahjoa valitessa kannattaa muistaa, että yksikään tutkinto ei automaattisesti vie vastavalmistunutta tietylle alalle, vaan ammatinvalintaan voi vaikuttaa jo opiskeluvaiheessa. Vaikka kutsumus silti vetäisi pienipalkkaiselle alalle, kasvavat tulot yleensä iän ja urakehityksen myötä.

Esimerkiksi sosiaalialalla lähiesimiehet eli johtavat sosiaalityöntekijät ansaitsivat viime vuonna keskimäärin 3 392 euroa.