Älä sano tätä alaiselle

Taloussanomat kysyi työelämän asiantuntijoilta esimerkkitapausten avulla, mitä esimies voi alaiselleen sanoa, ja missä menee asiallisen käytöksen raja.

1. "Olet hidas."

Kyllä.

Työsuoritusta saa ja pitää arvioida rehellisesti, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton työlainsäädännön asiantuntija Mikko Nyyssölä.

– Oli kyse sitten nopeudesta tai hitaudesta tai jostain muusta asiasta, työsuorituksen arviointi kuuluu esimiehen tehtäviin. Esimieheltä odotetaan tällöinkin kuitenkin asiallista puhetapaa, hän sanoo.

”Olet hidas” voidaan kuitenkin tulkita myös epäasialliseksi. ”Voisit tehdä työsi vähän nopeammin” on jo siivompi.

SAK:n työympäristöasiantuntijan Raili Perimäen mukaan olennaista on myös, että kaikkia työntekijöitä arvioidaan samalla tavalla.

– Jos vain yhden työntekijän ripeyttä seurataan, se voidaan katsoa kiusaamiseksi. Tärkeää on myös, että esitetty asia on perusteltu työntekijälle johdonmukaisesti ja se liittyy työhön.

2. "Olet tyhmä."

Ei.

– Esimies voi todeta, että työntekijä ei suoriudu jostain tehtävästään. Tyhmäksi haukkuminen kuulostaa kyllä jo epäasialliselta, EK:n Nyyssölä sanoo.

”Käyttäisit aivojasi” ei sekään ole paljon parempi.

SAK:n Perimäen mukaan johtajallakin voi toisinaan olla huono päivä, mutta jos yksi henkilö on jatkuvan nälvinnän kohteena, ylittyy kiusaamisen raja.

Nyyssölän mukaan ongelma on, että kiistatapauksissa osapuolten kertomukset eroavat yleensä toisistaan rajusti. Tapauksia on usein myös vaikea näyttää toteen. Niinpä epäasiallisesta käytöksestä ei usein valitetakaan oikeuteen asti.

3. "Olet kaunis."

Ei.

– Jossain poikkeustapauksissa asia voi olla merkityksellinen työtehtävän kannalta, mutta useimmilla työpaikoilla on vaikea kuvitella, miten asia luontevasti liittyisi työtehtäviin, EK:n Nyyssölä sanoo.

Silloin ulkonäön kommentointi, myönteisessäkin mielessä, voi liikkua lähellä seksuaalista häirintää.

Tilanne vaikuttaa tässäkin tapauksessa.

– On eri asia sanoa kahvihuoneessa isossa porukassa, että onpa kaunis kampaus kuin kommentoida alaisen ulkonäköä kahden kesken, SAK:n Perimäki sanoo.

4. "Olet lihava."

Kyllä.

Mutta vain ja ainoastaan, jos asia on merkityksellinen työn kannalta.

SAK:n Perimäen mukaan takavuosilta on olemassa oikeustapaus, jossa oikeus katsoi, että oli perusteltua pitää siivoojaa liian lihavana työhönsä. Myös tv- ja pr-töissä painon kommentoiminen saattaisi ehkä olla perusteltua.

– Jossain tapauksissa, kuten mallimaailmassa, painon kommentoimista ilmeisesti pidetään aivan hyväksyttävänä. Eri asia on, onko se oikein, sanoo EK:n Nyyssölä.

Perimäen mukaan painon vuoksi syrjiminen tulee useimmiten esiin työnhakutilanteessa. Tällöin on kuitenkin vaikea todistaa, että työpaikan saaminen olisi kiinni juuri siitä.

5. "Oletko raskaana?"

Ei.

Esimies ei saa kysyä alaiselta, onko tämä raskaana. Poikkeuksen tekevät sellaiset työpaikat, joissa asialla on merkitys työturvallisuuden kannalta. Tällaisia ovat esimerkiksi työpaikat, joilla käsitellään tiettyjä kemikaaleja.

SAK:n Raili Perimäen mielestä tällaisilla työpaikoilla tulisi ohjeistaa asiasta selvästi niin, että toimintasäännöt ovat kaikkien tiedossa. Etenkin alkuvaiheessa keskenmenovaaran ollessa suurempi moni ei välttämättä tahdo kertoa raskaudestaan yleisesti, jolloin pelisääntöjen on hyvä olla selkeät.

6. "Hakeutuisit hoitoon."

Kyllä ja ei.

Terveyteen liittyvät asiat, mukaan lukien mielenterveys, kuuluvat EK:n Nyyssölän mukaan ”ilman muuta” työnantajalle, sillä tällä on velvollisuus huolehtia työsuojelusta.

– Jos työntekijä tulee töihin, mutta ei saa töitä tehtyä, esimies voisi antaa varoituksen. Mutta sairaus ei saa olla irtisanomisen peruste, jolloin on työntekijänkin etu, että esimies puuttuu asiaan.

Esimiehen pitäisi hänestä tiedustella ensin vaikka, onko työntekijä rasittunut tai väsynyt jostain.

– Osa työnantajista varmasti arkailee puuttumista työntekijän terveyteen liittyviin asioihin, koska pelkäävät syytöksiä epäasiallisesta käyttäytymisestä, hän sanoo.

SAK:n Perimäki on Nyyssölää tiukemmalla linjalla. Hänen mukaansa mielenterveyden kyseenalaistamisella voi olla pahat seuraukset.

– Suomalaisilla työpaikoilla on pitkät perinteet siinä, että leimaamalla joku mielenterveysongelmaiseksi itse asiassa aiheutetaan hänelle niitä.

Joka tapauksessa asia pitäisi hänen mukaansa aina ottaa esille kahden kesken.

– Tarvittaessa esimies voi ilmaista huolensa siitä ja kysyä vaikka, voiko auttaa jotenkin.