Miksi huippupomot eivät halua tänne?

Voi olla lottovoitto syntyä Suomeen, mutta sen jälkeen tänne päätyminen ei välttämättä ole yhtä ihanaa.

Talouslehti The Wall Street Journal kertoi tällä viikolla, että kaksi yhdysvaltalaista teknologia-alan johtajaa oli hylännyt työtarjouksen Nokian johdossa. Ainakin toisessa syy oli lehden mukaan se, ettei henkilö halunnut muuttaa Suomeen.

– Tulee olemaan vaikeaa löytää yhdysvaltalainen toimitusjohtaja, joka haluaa muuttaa Suomeen. Nokia ei perinteisesti ole maksanut suuria korvauksia siitä rangaistuksesta, MKM Partnersin analyytikko Tero Kuittinen kommentoi lehdelle.

Ongelma ei ole yksin Nokian. Johdon rekrytointiin erikoistuneet asiantuntijat sanovat, että kärkitason osaajien kohdalla Suomeen muutto muodostuu joskus kynnyskysymykseksi.

– Suomi on pieni maa, ja joskus rekrytoinnissa kyllä törmätään tällaiseen pulmaan, liikkeenjohtoon ja henkilöstöratkaisuihin erikoistuneen MPS-konsernin toimitusjohtaja Kim Pomoell sanoo.

Muutamat isot yritykset ovat hänen mukaansa ratkaisseet asian niin, että tärkeitä toimintoja on sijoitettu johonkin toiseen maahan, jolloin kaikkien johtajien ei ole välttämätöntä asua Suomessa.

Huippukoulut
puuttuvat 

Johdon rekrytointiin erikoistuneen IMS Talentin johtava osakas Mimma Silvennoinen on myös törmännyt ongelmaan.

– Kyllä se varmasti on joskus vaikeaa, hän sanoo johtajaehdokkaiden Suomeen houkuttelemisesta.

Suomen syntilista on ennalta-arvattava: hankala kieli, surkea ilmasto, kaukainen sijainti, korkea verotus ja ainakin takavuosina kansainvälisessä vertailussa kalpenevat johdon palkkiot.

Perheellisille johtajille ovat tärkeitä lasten koulutus ja usein myös puolison työnsaantimahdollisuudet. Suomalaisella koululaitoksella on maailmalla hyvä maine, mutta ykköskaartin johtajien perheitä sillä ei tänne houkutella. Heidän lapsensa pannaan kalliisiin yksityiskouluihin.

– Suomesta ei löydy sellaisia huippukouluja, joita tällaisten johtajien lapset käyvät, Kim Pomoell sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että yksittäisten johtajien työnvalinnassa on aina kyse monien tekijöiden summasta. Johtaja on esimerkiksi eri mieltä hallituksen asettamista linjanvedoista, eikä siitä syystä koe tehtävää houkuttelevana.

Jurous
arveluttaa

Sitten on vielä täkäläinen elämänmeno.

Rekrytoinnin asiantuntijat sanovat, että suomalaisten jäykkä ja juro maine voi epäilyttää joitakin.

– Varmaan sekin voi vaikuttaa [Suomeen tuloon], kuinka vastaanottavaisia me suomalaiset olemme. Yrityksissä ulkomaiset osaajat otetaan varmasti mielellään vastaan, mutta se toinen osa elämää voi olla alkuun vähän jähmeämpää, Pomoell sanoo.

Suomessa ei sitä paitsi ole monia kansainvälisiä suuryrityksiä, hän huomauttaa.

– Näillä kavereilla on jenkeissä paljon saman tason kollegoita. He sparraavat tosiaan. Suomessa isoja yrityksiä on vähän, ja tällainen yhteisö puuttuu.

Mimma Silvennoinen ei kuitenkaan usko, että suomalaisten sosiaalinen vastaanottavaisuus tai sen puute erityisesti haittaavat rekrytointia.

– Emmehän me hirveän suurella riemulla kutsu ihmisiä kylään, mutta monet eivät välttämättä tiedä sitä etukäteen.

Pomo kyllä
sopeutuu

On Suomessa toki hyviäkin puolia. IMS Talentin Silvennoisen mielestä varsinkin lapsiperheille turvallisuus on iso etu.

Sitä paitsi Suomi on kansainvälistynyt nopeasti, hän sanoo.

– Ihmiset puhuvat yleisesti ottaen englantia, ja jopa puolisoiden työnsaanti on helpottunut.

Nokian johtajaspekulaatioissa on kannettu myös huolta siitä, että yhdysvaltalaisille johtajille olisi hankala sopeutua suomalaiseen johtamiskulttuuriin. Silvennoinen ei usko, että huippujohtajille sopeutuminen vieraaseen maahan yleensä tuottaa suuria vaikeuksia.

– Jos on päässyt niin pitkälle, että tulee valituksi ison kansainvälisen firman johtoon, eiköhän silloin ihmisellä ole sellainen persoona, että pystyy sopeutumaan joihinkin uusiin tapoihinkin.