Kilometrikorvauksesta tuli maksuautomaatti

Kilometrikorvauksen enimmäismäärä oman auton käytöstä on tänä vuonna 45 senttiä kilometriltä. Korvaus on kohonnut vuosittain samaan aikaan, kun autojen polttoaineenkulutus on laskenut.

Ajoneuvohallintokeskus AKE:n tilastoista käy ilmi, että ensirekisteröityjen ajoneuvojen polttoaineenkulutus oli viime vuonna keskimäärin 6,3 litraa 100 kilometriä kohden. Vuonna 2000 lukema oli 7,3 litraa. Kilometrikorvaus oli tuolloin euroiksi muutettuna 35,5 senttiä.

Kilomterikorvausten pohjana käytettävässä oletuslaskelmassa autojen keskikulutus on kuitenkin 8,5 litraa kilometriltä.

Finanssineuvos Pentti Tuominen valtiovarainministeriöstä kertoo, että keskikulutusluku on pysynyt pitkään samana. Oletuslaskelman pohjana on hänen mukaansa 1980-luvulla tehty tutkimus virka-ajoihin käytettävistä autoista.

Olisiko laskelmaa syytä päivittää?

– Seuraamme eri osuuksia, mutta kyllä tätä laskelmaa on pidetty kaikin puolin luotettavana.  Esimerkiksi pohjoismaisessa vertailussa korvaukset ovat normaaleja.

Tuomisen mukaan kulutus myös vaihtelee paljon, minkä vuoksi keskikulutus on jossain määrin hankala mittari.

Viime vuonna kilometrikorvauksia maksettiin hieman yli 900 000 suomalaiselle yhteensä noin 1,1 miljardia euroa.

Polttoaineen
osuus pieni

Polttoaine muodostaa vain osan kilometrikorvauksista. Nykyisestä 45 sentistä sen osuus on 10,85 senttiä, eikä esimerkiksi bensan hinnan muutoksilla siksi ole isoa muutosta korvaukseen. Polttoaineen keskihinta tarkistetaan vuosittain syksyllä Tilastokeskuksesta.

Kilometrikorvaus koostuu niin sanotuista kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Isoimman osan muodostavat kiinteät kustannukset, eli lainan kuoletukset, lainan korot ja vakuutukset. Muuttuviin kustannuksiin luetaan polttoaineen lisäksi esimerkiksi voitelu-, rengas-, huolto- ja korjauskustannukset.

Tällä hetkellä valtionvarainministeriössä kuntajakoa pätkätyöläisenä selvittävä Osmo Soininvaara arvostelee kilometrikorvausten perusteita.

– Ei kilometrikorvauksella ole mitään tekemistä todellisten käyttökustannusten kanssa. Niistä on tullut tapa maksaa verotonta palkkaa.

Soininvaaran mielestä esimerkiksi pääomakuluja ei pitäisi hyvittää korvauksissa. Siinä olisi hänen mukaansa järkeä vain, jos auto olisi ostettu yksinomaan työmatkoja varten.

Väärinkäytöksiin
vaikea puuttua

Soininvaara antaa esimerkin.  

– Itse vuokrasin viime vuonna työmatkaa varten auton. Vuokrakulut olivat vähemmän kuin matkasta saatavat kilometrikorvaukset, joten käytännössä tienasin rahaa, Osmo Soininvaara sanoo.

– Autonvuokrassa ovat varmasti mukana kaikki kustannukset ja jonkinlainen voittokin, joten kilometrikorvauksissa täytyy olla ilmaa.

Hänen mukaansa korvaukset kannustavat paitsi oman auton käyttöön työmatkoilla, myös väärinkäytöksiin.

– Eräs tuttuni on töissä kansainvälisessä firmassa, jossa myyntimiehet ajavat usein esimerkiksi Lahdesta Hämeenlinnaan Helsingin kautta, koska niin tienaa enemmän. Mutta tähän on vaikea puuttua.

Järjestelmän väärinkäytöstä on tuoreita esimerkkejä. Viime vuonna Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kiinteistönvälitysyhtiö Habitan johtohenkilöille vankeutta törkeistä kirjanpitorikoksista ja törkeistä veropetoksista. Käräjäoikeus katsoi, että yrityksessä oli maksettu säännönmukaisesti palkkoja kilometrikorvauksina.

Soininvaara huomauttaa lisäksi, että esimerkiksi Kelan lääkärimatkoista maksama oman auton käyttökorvaus on 20 senttiä kilometriltä.

– Miksi nämä korvaukset eivät olisi edes samansuuruisia, hän kysyy.

Alennuksia
ei tule

Kilometrikorvaukset vahvistetaan vuosittain. Valtion työmarkkinalaitoksen tekemä kustannuslaskelma menee käsiteltäväksi kulukorvausasioiden neuvottelukuntaan, jossa ovat valtiovarainministeriön vero-osaston lisäksi edustettuina keskeiset työmarkkinajärjestöt SAK, STTK, Akava, EK sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos.

Verohallinto vahvistaa korvauksien perusteet. Tosiasialliset määrät sovitaan viime kädessä työ- ja virkaehtosopimuksissa.

– Työmarkkinalogiikka on sellainen, että alennuksia on vaikea niellä, Tuominen sanoo.

Niinpä korvauksia ei olekaan koskaan tarkistettu alaspäin. 

Tuomisen mukaan valtiovarainministeriöön tulee paljon kyselyitä kilometrikorvausten nostamisesta bensan hinnan ollessa nousussa.

– Kukaan ei ikinä valita siitä, että maksettaisiin liikaa, jos kustannukset laskevat.