Älä sano tätä pomolle

Lain henki on, että työntekijän on noudatettava määräyksiä, vältettävä ristiriitoja ja oltava lojaali työnantajalleen. Työsuhdeasioista vastaava lakimies Kati Mattinen Helsingin seudun kauppakamarista kertoo, että välttämättä edes johtajan haukkuminen ei silti tarkoita potkuja.

– Tilanne pitää harkita kokonaisuutena. Siinä otetaan muun muassa huomioon, millainen työhistoria henkilöllä on ja mikä hänen asemansa on yrityksessä.

Jos esimerkiksi työntekijä 30 vuoden moitteettoman rupeaman jälkeen pimahtaa ja alkaa karjua kaikille, tilannetta arvioidaan toisin kuin jos vasta taloon tullut työntekijä tiuskahtelee ja vihoittelee tuon tuostakin, hän on heikommassa asemassa.

– Lain mukaan työntekijää pitää yleensä varoittaa ennen irtisanomista, Mattinen sanoo.

Varoitus kertoo, että työntekijän käytökseen suhtaudutaan vakavasti, mutta hänelle annetaan mahdollisuus korjata menettelynsä. Toisin kuin monesti kuvitellaan, yksikin varoitus riittää.

Vaikka työntekijä olisi suutuspäissään ilmoittanut, että ”pitäkää hommanne, minä lähden”, ärjäisyä ei pitäisi kysymättä tulkita irtisanoutumiseksi. Mattisen mukaan tuolloinkin työnantajalla on velvollisuus selvittää, tarkoittiko henkilö oikeasti, mitä sanoi.

Työpaikan normit
rajaavat raivoa

Alaistaitoihin perehtynyt kasvatustieteen professori Soili Keskinen Turun yliopiston Rauman yksiköstä sanoo, että työpaikan normit määrittelevät, miten härskillä tavalla töissä voi käyttäytyä. Normit ovat työpaikkakohtaisia.

– Joissakin työpaikoissa aika huonokin käytös on sallittua, mutta toisissa sitä ei siedetä ollenkaan.

Normit muotoutuvat hiljalleen sen mukaan millaisiin asioihin puututaan ja millaisiin ei, eli johtajien ratkaisut ohjaavat niitä. Henkilöstö puolestaan kasvaa niihin hiljalleen.

Harva käyttäytyy töissä samalla tavalla kuin kotona tai ystävien kesken. Keskisen mukaan on olennaista, että työntekijä ymmärtää, mitä hänen työminältään edellytetään.

Olennaista on tilannetaju. Esimerkiksi hoitoalan väki tai poliisit saattavat purkaa työpaineita ja ankarien tilanteiden tuomaa ahdistusta kovalla huumorilla. Keskisen mukaan heidän pitää kuitenkin tunnistaa, milloin ja kenen kuullen mitäkin voi sanoa.

Jälkipyykki kannattaa
pestä perusteellisesti

Ihmiset suhtautuvat stressiin ja harmeihin eri tavoin. Kun yksi puuttuu epäkohtiin heti, toinen yrittää sinnitellä niiden kanssa. Kun mielessä on ennestään monta ärsyttävää työhön tai muuhun elämään liittyvää asiaa, joku epäkohta voi olla viimeinen pisara, joka polttaa pinnan tyystin.

Jos tilanne menee hallitsemattomaksi, olennaista Keskisen mielestä on, osaako sekä malttinsa menettänyt että työyhteisö pysähtyä räjähdyksen jälkeen ja korjata jäljet.

– Jos karjuja on pahoillaan ja kantaa vastuunsa huonon käyttäytymisen jälkeen, uskon, että hyvä työyhteisö sietää ja sallii purkauksen – varsinkin, jos sellaista ei ole tapahtunut kovin usein.

Jos huutaja tuntee, että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, anteeksi pyytäminen voi olla vaikeaa. Jos tilannetta ei käsitellä mitenkään, äkäilijä saatetaan Keskisen mukaan eristää tai työyhteisö voi jakautua puolesta ja vastaan -leireihin.

Rakentava asenne auttaa
puhdistamaan ilmapiirin

Toisinaan työkaverit voivat kiitellä esimerkiksi esimiestä haukkunutta. Hän on saattanut toimia työpaikan ukkosenjohdattimena, ja tuonut julki kaikkia vaivaavat epäkohdat. Tällöin päälliköllä pitäisi olla kanttia oppia tilanteesta ja korjata se.

– Tilanteiden rakentava selvittäminen vaatii esimieheltä paljon rohkeutta ja taitoa.

Ikävä kyllä läheskään kaikilla tätä ei ole, eikä asioihin aina puututa. Keskisen mukaan ikävyydet saattavat tällöin paisua paljon alkuperäistä suuremmiksi.

Räjähtäminen voi olla riski työntekijälle. Hän voi sen takia joutua esimiehen pistelyn kohteeksi, siirretyksi toisiin tehtäviin tai jopa irtisanotuksi viimeistään seuraavien yt-neuvottelujen yhteydessä.

Jos esimiehen haukkunut työntekijä saa potkut mielestään epäreilusti, hän voi riitauttaa irtisanomisen. Kauppakamarin Mattinen kertoo, että tällöin tuomioistuin harkitsee kokonaistilannetta. Esimerkiksi se, että työntekijä on puuttunut aitoon epäkohtaan, voi olla lieventävä seikka.

Humalaista heilujaa
uhkaa potkut 

Läheskään aina karjuja ei ole työntekijä. Esimies, jonka kommunikointitapa on ärjyminen, on kuitenkin työntekijän näkökulmasta arvaamaton ja jopa pelottava.

– Korkeassa asemassa olevalta henkilöltä voidaan olettaa parempaa käytöstä kuin tavalliselta työntekijältä, sanoo Mattinen.

Jos esimies käyttäytyy huonosti, työntekijällä on hänen mukaansa oikeus puuttua tilanteeseen.

Mitä tahansa ei siedetä keneltäkään.

– Jos tulee humalapäissään työpaikalle ja lyö työkaveria, aika todennäköisesti työsuhteen päättämisperusteet täyttyvät, Kati Mattinen sanoo.