Älä paljasta tätä töissä

Työntekijällä on oikeus pitää yksityisasiat yksityisinä, mutta jotkut saattavat ajattelemattomuuttaan paljastaa elämästään tarpeettoman ja joskus jopa haitallisen paljon.

– On mahdollista, että tietoa tullaan käyttämään eri yhteydessä ikävälläkin tavalla työntekijää vastaan, lakimies Maria Löfgren Akavasta kertoo.

Yksityiselämä värittää mielikuvaa ihmisestä ja voi vaikuttaa esimerkiksi irtisanottaessa väkeä tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Silloin myös yksityisasiat voivat vaikuttaa työnantajan valintoihin joko tietoisesti tai alitajuisesti, mutta laittomasta syrjinnästä on vaikea saada näyttöä.

– Vaikka lainsäädäntö suojaa yksityisyyttä ja suojaa syrjinnältä, käytännön elämä on mitä on, STTK:n lakimies Anja Lahermaa sanoo.

Nyrkkisääntönä voi Löfgrenin mukaan pitää sitä, että vain työtehtävän hoitamisen kannalta merkityksellisistä asioista on kerrottava työnantajalle. Näihin eivät yleensä kuulu esimerkiksi uskonto, puoluekanta tai rahaongelmat, mutta poikkeuksia aina löytyy.

– Esimerkiksi ulosotto tai velkakierre voi tulla merkittäväksi vain jossain erityisen harvinaisessa tilanteessa, jossa työtehtävän kannalta edellytetään tietynlaista käyttäytymistä myös yksityiselämässä, Löfgren sanoo.

Tämä voi koskea muun muassa vaativissa taloushallinnon tehtävissä työskenteleviä, joilla on vastuullaan koko yhtiön rahavarat. Normaalitöissä Löfgren ei ongelmista kertoisi.

Sairauksista voi kertoa
tilanteen mukaan

Terveysongelmista on syytä kertoa, mikäli ne vaikuttavat työtehtävän hoitamiseen.

Mitä jos sairastaa pitkäaikaissairautta, joka voi pahimmassa tapauksessa viedä työkyvyn?

– Jos on tiedossa, että sairaus tulee varmasti vaikuttamaan työkykyyn, siitä on varmaankin syytä kertoa, Löfgren pohtii.

Jos sairauden kehittyminen on kuitenkin epävarmaa ja mahdollinen työkyvyttömyys voisi uhata esimerkiksi kymmenen vuoden päästä, tilanne on toinen.

– Kukaan ei pysty ennustamaan kymmenen vuoden päähän. Työsuhteet eivät muutenkaan ole nykyisin välttämättä pitkiä, Löfgren sanoo.

Tätäkin kannattaa miettiä tilanteen mukaan. Joskus terveysongelmista voi olla hyväkin puhua, jotta fiksu esimies voi ottaa ne huomioon työturvallisuutta miettiessään.

Perintö tai lottovoitto
voivat aiheuttaa kateutta

Mielenterveysongelmista ja terapiassa käymisestä on tullut aiempaa hyväksyttävämpi puheenaihe ainakin teoriassa, mutta käytäntö voi olla toista.

– Henkilökohtaisesti miettisin kertomista pariin kertaan. Jos se ei vaikuta työkykyyn, kertomiseen ei ole mitään perusteita, Lahermaa sanoo.

Suomalaisille tyypillinen kateus voi vaikuttaa työpaikan suhteisiin, jos kertoo saamastaan jättiperinnöstä tai lottovoitosta.

Lahermaa arvioi, että ehkä työpaikalla voi näissä asioissa noudattaa sanontaa kel onni on, se onnen kätkeköön.

Työkaverista on mukavaa
tietää muutakin kuin nimi

Yksiselitteisiä neuvoja lakimiehet eivät halua antaa, koska tilanteet vaihtelevat esimerkiksi työpaikan kulttuurin ja ilmapiirin mukaan. Vainoharhaiseksikaan ei kannata Lahermaan mukaan heittäytyä.

Perhesuhteista, lemmikeistä ja harrastuksista on tavallista ja suotavaakin puhua.

– Työyhteisön kannalta on mukavaa, että tietää ihmisestä muutakin kuin nimen ja toimenkuvan, Lahermaa sanoo.

Lahermaan mukaan normaalipuheen teemat vaihtelevat paljon työpaikoittain. Joillakin työpaikoilla saattaa olla tapana puhua politiikkaakin.

Molemmat suosittelevat tarkkaa harkintaa siitä, kertooko arkaluonteisemmista asioista töissä. Lahermaan mukaan nykyinen trendi kertoa asioistaan yksityiskohtaisesti Facebookissa voi kostautua, jos siellä on liian avoin.

– Aika lailla tiukka sensuuri yksityiselämän asioista on hyvä pitää päällä, Löfgren suosittelee.

Työkavereita ei muutenkaan kannata pitää terapiaryhmänä, eikä työnantajan tarvitse sallia yksityisasioiden vatvomista työaikana.