Pomo pilasi lomasi

Edessä on jo toinen lamakesä, ja yritysten pitemmän ajan suhdannenäkymät ovat Kreikka-kriisin takia yhtä epävarmoja kuin ennenkin.

Kulusäästöjä etsivät firmat ovat karsineet ylimääräisiä menojaan, ja kesäapulaisia on otettu monelle alalle selvästi vähemmän kuin ennen.

– Tämä on hyvin luonnollista ja perusteltuakin yritysten kulurakenteen kannalta. Haittapuoli työntekijöille on, että totuttu kesälomakierto on voinut mennä sekaisin, sanoo SAK:n työaika-asiantuntija Juha Antila.

Taloussanomien haastattelemat eri yritysten luottamusmiehet kertovat talven saneerauksien vaikuttaneen tämän kesän lomajärjestelyihin. Ne ihmiset, jotka suostuivat viime vuonna pitämään lomansa kehnoon ajankohtaan, eivät välttämättä saakaan nyt yhtään parempaa lomajaksoa.

– Entistä pienempi porukka tekee muilta jääneet työt. Ihmiset jättävät lomapäiviään rästiin, kun toivovat voivansa pitää sitten joskus paremmalla ajalla pitemmän vapaan. Sitä aikaa ei vain välttämättä tule, sanoo ylempien toimihenkilöiden  YTN:n teknologia-alan asiamies Jani Huhtamella.  

Jos osastolla on yt-kierrosten jälkeen jäljellä vain kaksi tietyn toiminnon tai laitteen asiantuntijaa, he eivät voi olla koskaan yhtä aikaa pois töistä. Organisaation ohuus kärjistyy lomakaudella.

Pomo saa
sanella lomia

Lomansaanti aiheuttaa jupinaa, koska työntekijällä on aika vähän vaikutusmahdollisuuksia vapaansa pitämiseen.

Työnantaja saa varsin yksipuolisesti päättää, milloin työntekijä on kesälomalla, ja vieläpä millaisissa jaksoissa loman saa lomakauden aikana ottaa.

– Tänä keväänä monessa ict-yrityksissä on säästöjen takia tarjottu lomarahojen vaihtoa vapaiksi, mutta kaikki tietävät, ettei vapaita voi välttämättä ihan heti pitää, Jani Huhtamella kertoo.

Lomien pakkosiirtely ärsyttää ihmisiä erityisen paljon, varsinkin alihankkijayrityksissä jotka joutuvat muokkaamaan tuotantoaikataulujaan pikaisestikin tilaajien tarpeiden mukaan.

– Lomansaannin onnistumisessa paljon riippuu siitä, missä kohtaa ravintoketjua olet, myöntää Jani Huhtamella. 

Myös erilaisista elämäntilanteista tulee lisäharmitusta työyhteisöjen sisälle. Perheettömien mielestä isät ja äidit käyttävät lastenhoitoa kiristyskeinona, taatakseen heinäkuisen lomansa, vaikka mummolatkin ja kesäleirit on keksitty.

– Kovin usein lomapulmista ei valiteta julkisesti, koska pelätään että seuraavalla saneerauskierroksella sitten luuta heilahtaa kohdalla, Huhtamella sanoo.

Pärstäkerroin-valinta
vie motivaatiota

Vuosilomalain mukaan työnantajan on neuvoteltava palkollisen kanssa loman sopivasta ajankohdasta, ja noudatettava vapaiden jaossa tasapuolisuutta.

– Usein ihmiset kokevat, että lomansaanti on osa palkitsemisen kokonaisuutta. Tuntuu, että joku pääsee vaikkapa kursseille useammin kuin muut, ja joku toinen saa lomansa aina hyvään ajankohtaan, Juha Antila kertoo.

Jos lomavalinnoissa firma joustaa perustelematta vain yksien ihmisten kohdalla, muiden työntekijöiden halu joustaa vastavuoroisesti vähenee heti.

Antila suositteleekin, että yrityksissä riisuttaisiin lomajärjestelyistä kaikki turha salailu.

– Parasta on, jos lomanmääräytyminen ja kierto tapahtuvat julkisten ja avointen periaatteiden mukaan. Olkoonpa ne sitten sosiaaliset syyt, lasten kesähoidon tarve, tai työhistorian pituus, mutta ne on hyvä kertoa kaikille, Antila muistuttaa.

Työnantajallakin on lomavastuunsa ihmisistä. Pomojen täytyy joskus uskaltaa pakottaa heidät lomalle akkuja lataamaan, jotta tuotanto ei vaarantuisi.

– Lomien liiallisessa säästössä ei ole yrityksenkään kannalta mitään mieltä. Meillä on ihan tarpeeksi esimerkkejä ammattilaisista, jotka jättävät aina lomansa väliin ja sitten palavat loppuun, sanoo Jani Huhtamella.

Selkeä tuotantokatko
auttaa duunaria

Onnellisimmassa asemassa ovat ne työntekijät, jotka ovat selkeitä tuotantotaukoja pitävissä yrityksissä.

Esimerkiksi Ruukissa ja Metsossa lomia ajoitetaan mieluiten yksiköiden huoltoseisokkeihin, jolloin lähes kaikki voivat olla poissa yhtä aikaa. Tosin seisokit voivat alkaa eri vuosina eri aikaan, vienti- ja kysyntänäkymien mukaan.

Joissain yrityksissä arvostetaan pitkiä lomajaksoja: tyhjennetään kerralla pois kaikki vapaat, etteivät rästipäivät ja muut takavuosilta säästyneet lomajaksot kummittele työaikajärjestelmissä liian pitkään.

Teleyhtiö Elisassa valtaosa työntekijöistä ottaa koko neljän viikon kesälomansa kerralla, ja 40 prosenttia pätkii sen.

– Minimissään loma on kuitenkin aina kaksi viikkoa yhteen menoon, kertoo yhtiön työmarkkinapäällikkö Taisto Seppänen.

Tieto-konserni sanoo suosivansa mahdollisimman pitkiä yhtäjaksoisia lomia, mieluiten neljän viikon putkea.
.