Pääseekö vain röyhkimys pomoksi?

Avoimia työpaikkoja täytettäessä kiinnitetään huomiota hakijoiden  koulutukseen ja työhistoriaan. Ne ovat silti vain osa kokonaisuutta ja persoona vaikuttaa paljon. Millä avuin päällikkö tai johtaja tulee valituksi uuteen tehtävään?

Seniorikonsultti Tommi Telanto psykologitoimisto Talentista sanoo, että työelämässä pääsee eteenpäin omilla näytöillään. Ilman jonkinlaista määrätietoisuutta ja uskoa itseensä on kuitenkin vaikea nousta johtajaksi.

Johtava psykologi Juhani Ollila Työterveyslaitokselta arvioi, että monella johtajapestejä haluavalla ja varsinkin niitä tiheään vaihtavalla, on uratavoitteet selkeänä mielessä.

– Näiden lisäksi heillä on usein myös halu vaikuttaa ja saada valtaa, Ollila sanoo.

– Menestymistä edesauttaa valitettavan usein tietynlainen röyhkeys ja se, että pystyy pitämään puolensa, Telanto arvioi.

Hyvä tyyppi ei
aina olekaan hyvä

Moni yritys ilmoittaa etsivänsä hyvää tyyppiä ja toisinaan hakija voi sujuvalla esiintymisellä voi paikata puutteitaan etenkin, jos paikan täyttämisellä on kiire.

Työterveyslaitoksen ja Henkilöstöjohdon ryhmän Henry ry:n Organisaatioiden rekrytointikäytännöt -kyselytutkimukseen vastanneista paristasadasta henkilöstöhallinnon asiantuntijasta osa kertoi, että toisinaan tällainen hakija osoittautuu pettymykseksi.  

– Hyvän esiintymistaidon ja puhelahjat omaava henkilö kykenee peittämään osamaattomuutensa erityisesti johtotehtäviin rekrytoitaessa, sanotaan eräässä avoimessa vastauksessa.

– Vähäisistä hakijoista on liian kiireellä valittu yksi; ei ole otettu aikaa etsiä parempia kandidaatteja. Ei ole lähetetty soveltuvuusarviointiin, on vain luotettu ensivaikutelmaan, todetaan toisessa vastauksessa.

Pyrkyryyden puoltaja
ei valitse kypsää hakijaa

Talentin Telannon mukaan riippuu rekrytoivan organisaation arvoista, kuka tulee valituksi. Jos pyrkyryyttä ja oman edun tavoittelua arvostetaan, kypsä ja nöyrä ihminen, jolla voisi olla paljon annettavaa, ei välttämättä lähde tavoittelemaan pestiä.

– Jos organisaatiossa pääsee eteenpäin tällaisilla taktiikoilla, kypsimmät eivät yleensä tule valituiksi, eivätkä kypsimmät myöskään ole yleensä valitsemassa.

Johtamisen ja organisoinnin professori Juha Laurila Turun yliopistosta sanoo, että tietyntyyppiset persoonat saavat tekemisensä paremmin näkyville kuin toisenlaiset. Vaikka nämä ovatkin todennäköisesti yliedustettuina johtotehtävissä, tämä ei tarkoita, että kaikki johtajat olisivat tällaisia tai että muut eivät voisi menestyä johtajina.

Työterveyslaitoksen Ollilan mukaan moni työntekijä karsastaa päällikkötehtäviä, koska hänellä on vaikkapa armeijasta tullut käsitys, että johtaminen on vain käskemistä ja toisten nakittamista.

– Jos tällainen ihminen ymmärtäisi, että johtamien on toisten kuuntelua, yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä ja resurssien järjestelyä, hän voisi kiinnostua johtamisesta ja olla siinä ihan hyvä.

Organisaation sisällä tällaisen henkilön herättely saattaa olla mahdollista ja hieman vetäytyväkin voi tulla valituksi.

– Johtamisen osaamispotentiaalia on tunnistaa osaamispotentiaali silloinkin, kun ihminen itse ei tiedä, että pystyisi, sanoo Turun yliopiston Laurila.

Tulevaisuuden johtaja
johtaa sydämellään

Organisaatioita ja työkulttuureja on hyvin monenlaisia. Laurila huomauttaa, että etenkin suuryrityksissä on hyvin sisäistetty, että johtajan valinta lähtee tehtävän muotoilusta. Rekrytointiin lähdetään vasta, kun on selvitetty, millaista henkilöä oikein halutaan.

Ollilan mukaan johtajuus on muuttumassa ja Telannon mielestä siinä onkin yleisesti ottaen aika tavalla kehittämisen varaa.

Yleisradion entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner kirjoitti Helsingin Sanomissa viikonloppuna johtajuudesta ja arvioi, että perinteinen pomo uhkaa Suomen kilpailukykyä.

– Allekirjoitan hyvin pitkälti hänen näkemyksiään johtajuudesta, sanoo Telanto.

Hän huomauttaa, että maailma alkaa olla melkoisen kompleksinen, vaikeasti ennustettava ja hahmotettava, mikä vaatii menestyvältä johtajalta paljon.

Telannon mielestä tulevaisuuden johtajuudessa arvot, vuorovaikutus ja inhimillisyys korostuvat.

–Tällainen johtaja johtaa aidosti sydämellään. Hänen persoonansa kypsyminen mahdollistaa uudenlaisia tapoja hahmottaa maailmaa ja nähdä yhä hienovaraisempia asioita.