Parhaiten palkatut saivat entistä enemmän mannaa
83
Tilastokeskuksen tänään julkistama vuoden 2008 palkkarakennetilasto kertoo, että parhaiten palkattu kymmenesosa palkansaajista tienasi vähintään 2,35-kertaa enemmän kuin vähiten ansaitseva kymmenesosa.
Parhaiten palkatut kokoaikaiset palkansaajat ansaitsivat kuukaudessa yli 4 287 euroa vuonna 2008. Toisessa päässä palkkahaitaria ansaittiin 1 826 euroa, Tilastokeskus kertoo.
Tutkimuksessa ansioihin on laskettu säännöllisen työajan ansio sekä yli- ja lisätöistä saatu palkka.
Luvut tarkoittavat sitä, että palkkaerojen kasvu jatkui vuonna 2008. Tilastokeskus selittää ilmiötä etenkin hyväpalkkaisten palkansaajien muita nopeammalla ansiokehityksellä.
Parhaiten palkattu kymmenes lihotti ansioitaan 5,9 prosentilla. Samaan aikaan vähiten ansaitseva kymmenesosa kykeni kasvattamaan ansiotaan vain 4,5 prosentilla.
Palkkaerojen kasvua ruokki myös keskipalkkaisten suorittavien tehtävien väheneminen, Tilastokeskus arvioi.
Rikkaiden teollisuusmaiden järjestö OECD kiinnitti huomiota tuloerojen kasvuun Suomessa keskiviikkona. Järjestön mukaan Suomen kehityksen juuret löytyvät jo 1990-luvun lamasta, joka johti suureen nousuun työttömyysasteessa.
Kovimmat palkat ja
palkkaerot Uudellamaalla
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kovimmat palkkaerot löytyivät Uudeltamaalta vuonna 2008.
Uudenmaan parhaiten palkattu kymmenesosa palkansaajista ansaitsi vähintään 2,62-kertaa enemmän kuin vähiten tienaavat.
Uudenmaan palkkakuninkaat ja -kuningattaret tienasivat myös noin 700 euroa enemmän kuin parhaiten palkattu osa muualla maassa.
Alueelliset erot näkyvät selvästi myös mediaanipalkoissa, joissa niissäkin Uusimaa on ykkönen.
Uudenmaan palkansaajien mediaanipalkka oli noin 2 806 euroa, kun se oli koko maassa 2 551 euroa. Kehnoin mediaanipalkka, 2 338 euroa, löytyi Etelä-Savosta.
Palkkaerojen kannalta tasa-arvoisimman alueen titteli meni Pohjois-Karjalalle. Siellä parhaiten palkattu väki tienasi vain kaksi kertaa enemmän kuin huonoiten palkatut.
Tilastokeskus selittää maakuntien välisiä eroja palkansaaja- ja tehtävärakenteiden alueellisilla erolla. Esimerkiksi julkisen sektorin rooli työllistäjänä on huomattavasti suurempi Kainuussa kuin Uudellamaalla.
17
17
Kommentit (83)
Ei kannata ihmetellä miksi yhä useampi valitsee mieluummin työttömyyden kuin työn.
Heidän lyhytnäköinen oman edun tavoittelu varmisti heille huippupalkat ja bonukset, muille talouden toimijoille jäi savuavat rauniot käteen.
Tätä samaa peliä jatkaa nyt JULKINEN SEKTORI, kieltäytymällä näkemästä todellisuutta. Velalle rakennetulla kuolemanspiraalilla rahoitetaan virkamiesten huippupalkat, valtion bonukset ja kuntien lihava, lyhytnäköinen yhteisen omaisuuden tuhoaminen.
Tässähän puhuttiin palkoista. Ei Jyrki yritysten palkoista määrää. Jykä voi toki vaikuttaa sosiaalisiin tulonsiirtoihin, jos haluaa.