Emeritustutkija Pauli Sumanen vaatii miehille suunnattuja palkankorotuksia, jos tasa-arvo on tavoite tässä yhteiskunnassa. Hänen vaatimuksensa perustuu vuoden aikana tehtyihin todellisiin työtunteihin.

Sumasen mukaan julkisessa keskustelussa sotketaan käsitteet ansiotaso ja palkkataso. Miesten ansiotaso on korkeampi kuin naisten, mutta se johtuu siitä, että miehet tekevät selvästi enemmän työtunteja kuin naiset.

– Suomessa 999,999 promillea ihmisistä ei ymmärrä, että ansiotasolla ja palkkatasolla olisi mitään eroa. Kun Tilastokeskus sanoo, että naisen ansiot ovat 81 prosenttia miehen ansioista, sen pitäisi sanoa, ettei kuukausipalkkaisten miesten ja naisten eripituista työaikaa ole silloin huomioitu, Sumanen sanoo Taloussanomien haastattelussa.

– Jos se sanoisi, jokuhan voisi kysyä, mitä se palkkaero olisi, jos se huomioitaisiin. Tuon työaikaeron olemassaolon he ilmoittavat kyllä kaikissa muissa julkaisuissaan.

Sen sijaan, että naisen euro olisi 80 senttiä, se on Sumasen laskelmien mukaan 102 senttiä, kun kyse on nettoeurosta ja mukaan lasketaan ylityöt. Ilman ylitöitä naisen nettoeuro on keskituntipalkassa 104 senttiä. Naisen bruttoeuro ylityöt mukaan lukien on kuitenkin 94 senttiä.

Sumanen kirjoitti myös asiasta viikonvaihteessa Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa. 

– Elämme yhä mieselättäjäyhteiskunnassa, hän kirjoitti ja sanoi, että hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaisi, jos miehet eivät tekisi niin paljon töitä.

Kotityöt eivät
selitä eroa

Naisen euro on 80 senttiä -myytin lisäksi Sumanen haluaa särkeä myytin kotitöiden raskauttamista naisista. Miehet tekevät enemmän työntunteja siinäkin tapauksessa, että mukaan lasketaan kotityöt.
Hän viittaa sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiin.

– Parisuhteessa elävä mies tekee viikossa 8,5 tuntia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin naispuolinen kumppaninsa.

Sumanen myöntää, että se ei ole toki koko totuus.

– Muuten naiset tekevät Suomessa yli tunnin viikossa enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin miehet, mutta ketä kiinnostaa oikeasti, tiskaako vanhapoika Vantaalta enemmän vai vähemmän kuin ikäneito Ikaalisista. Jos puhutaan perheiden työnjaosta, pitää käyttää parisuhteessa asuvien tilastotietoja vertailussa.

"Nyt tarvitaan
miespalkkaerä"

Tasa-arvon nimissä Sumanen korottaisi seuraavalla palkkakierroksella miesten palkkoja.

– Jos tähän asti on puhuttu naispalkkaerästä, kun on luultu, että naisilla on huonompi palkkataso, niin ei tasa-arvotyötä sovi jättää kesken, jos osoitetaan että miehillä on huonompi palkkataso, eli on alettava työstää miespalkkaeriä.

Sumasen vaatimuksena ei ole keventää miesten verotaakkaa laskemalla miesten veroprosenttia.

– Siihenhän hyvinvointiyhteiskunta viimeistään sortuisi. Kun naiset tekevät yhtä paljon työtä kuin miehet, niin veroprosentti tasoittuu ihan itsestään.

"Naisten maksettava enemmän
sairastamisesta ja eläkkeistä"

Palkkojen jälkeen Sumanen kävisi kiinni sairaus- ja eläkevakuutuksiin. Hän viittaa Stakesin julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan naiset maksavat sairausvakuutuksen tuloista 45 prosenttia, mutta naisten osuus julkisen terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menoista on 59 prosenttia. Eli miehet joutuvat maksumiehiksi.

– Kun nuo työeläkeasiat ovat täysin kolmikannan hallussa, niin seuraavilla palkkakierroksilla on nekin asiat nostettava pöydälle ja alettava soveltaa Vanhasen ensimmäisen hallituksen Brysselistä anomaa ja saamaa lupaa vakuutusten riskinmukaiseen maksuun sukupuolten kesken.

Ja vielä yksi asia:

– Varusmies- ja siviilipalveluksesta kunnon palkka!

Nyt varusmiespalvelusta ei tilastoida lainkaan työksi.

Esimerkiksi alla olevasta kuvasta näkyvä Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus sivuuttaa sen. Kuvio kertoo, paljonko miehet ja naiset käyttävät vuorokautisesta ajasta työhön, työmatkoihin sekä kotitalous- ja huoltotöihin koko vuoden ajalta mitattuna. Luvut ovat kymmenen vuoden takaa. Uusi selvitys on parhaillaan tekeillä.

.

.