Älä tuppaudu pomon kaveriksi
Yhdysvaltalaiseen yrityskulttuuriin liitetään usein pomon seuraan tuppautumisen ihannointi.
Jotkut sikäläiset työelämän menestymisoppaat toitottavat, miten itseään pitää osata tehdä tykö pomolle, vaikka tämän harrastuksia tai mieltymyksiä matkimalla.
Ja juhlapäivinä pomoa pitää ehdottomasti muistaa, vaikka henkilökohtaisella yhteydenotolla.
– Arvelen, että valtaosa suomalaisista johtajista kiusaantuisi, jos alainen yrittäisi hakeutua seuraan vaikka näin pääsiäisen aikaan. Moni alkaisi pohtia, että mitä taka-ajatuksia tuollakin oikein oli kun vapaalla häiritsi, nauraa Teknillisen korkeakoulun työpsykologian emeritusprofessori Veikko Teikari.
– Jos kyseessä on uusi työntekijä tai uusi esimies, varmaan useimmat suhtautuisivat epäilevästi tilanteeseen, sanoo myös johtamis- ja organisaatiokouluttaja Markku Silvennoinen.
Itsensä markkinoiminen pomolle, opetellun kaveruuden keinoin, tuntuu vieraalta.
Vaikka siihen tulisi luontevakin tilaisuus naapuruuden, lasten harrastusten tai yhdistysjäsenyyksien kautta, monet jopa mieluummin välttelevät kontaktin ottamista.
Tekemällä tehdyssä
ystävyydessä on vaaransa
Määrätietoinen pomon ystäväksi ryhtyminen meneekin suomalaisessa yritysmaailmassa useimmiten mönkään, ellei sitten esimies ole erityisen perso mielistelylle ja lakeijoille.
– Neuvoisin suoraan, että viimeksi mainitussakin tilanteessa kaveriksi pyrkiminen kannattaa jättää väliin. Jos on hyötymistarkoituksessa liikkeellä, siitä seuraa vain ongelmia muun työyhteisön kanssa, Silvennoinen sanoo.
Johtajilla on nimittäin tapana vaihtua, ja suosikkiasemastaan pudonnut entisen pomon lellikki on pian työpaikalla tukalassa tilanteessa.
Sen sijaan luonnollisesti käynnistynyttä harrastus- tai vapaa-ajan kanssakäymistä ei tarvitse jarrutella.
– Nuorissa asiantuntija-organisaatioissa tällainen kanssakäyminen on usein luontevaa ja ystävyssuhteitakin syntyy aidosti. Varsinkin jos esimies on itse noussut tehtäväänsä työyhteisön sisältä, Veikko Teikari sanoo.
Sählyporukat, puulaakijoukkueet, työpaikan yhteiset tilaisuudet tai irrottautumiset voivat muutenkin lähentää esimiehiä ja alaisia. Porukalla pomon kanssa kaveeraaminen on ongelmattomampaa.
– En näe mitään estettä sille, etteivätkö hyvin toimivan työyhteisön jäsenet voisi viihtyä keskenään vapaa-ajallakin. Se lisää kaikkien jaksamista, sanoo johtajien hyvinvointia tutkinut professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta.
Yksikin hyväksikäyttö
pilaa asioita
Johtajien ja esimiesten kanssa kaveeraamisella on kuitenkin näkymättömät rajansa. Ystävyyden pitäisi aina perustua pyyteettömään kanssakäymiseen, ilman riippuvuussuhteita.
Yksikin kerta, jossa joku ammatillinen pulmatilanne ratkeaa esimiehen kaveruuden avulla, jättää jäljen työpaikan ilmapiiriin.
– Epäily tällaisesta kalvaa muita, vaikka kyse olisi hyvinkin pienestä asiasta. Siksi esimiehen ystävien kannattaa varoa, etteivät he missään yhteydessä tee läheisistä väleistään numeroa. Se vaatii tarkkaa rajanvetoa ja kuormittaa ystävyyttä aina jollain tavalla, Silvennoinen sanoo.
Pomot kuitenkin tarvitsisivat enemmän ystäviä kuin heillä tällä hetkellä on.
Muutama vuosi sitten konsulttiyhtiö MPS julkaisi selvityksen, jonka mukaan valtaosa suomalaisjohtajista tuntee itsensä yksinäiseksi tehtävässään.
Johtajuus, työsuhteista ja palkoista päättäminen luovat heti ihmisen ympärille näkymättömän muurin, jonka yli kiipeäminen on aidoillekin kavereille vaikeaa.















Kommentit (73)
Ruskeakielet taas ovat tunnetusti parhaita menestyjiä suomalaisessa työelämässä. Pomon kaverit säilyttävät paikkansa vuodesta toiseen.
Vai onko nyt niin, että niitä "pomon kavereita" on alkanut olla vähän liikaa ja oikeiden töiden tekijät ovat hakusessa?
Politikkojen kähmintä peli on taas erijuttu.Kun seuraa tämänkin Vanhasen hallituksen peliä,niin siinä on rehellisyys kaukana.
Pomoni tekee juuri noin. Hän on myös vaimoni, joten minulla ei ole mitään valittamista.