Älä kerro äidille eropaketista

Yhä useampi suomalaisyritys hoitaa jo väenvähennystarpeitaan vapaaehtoiseksi kuvattujen erorahasopimusten avulla.

Erilaisia lähtö-, ero- ja tukipaketteja ovat tämän laman aikana tarjonneet muun muassa Nokia, Nokia Siemens Networks, Telia Sonera, Kemira, Pfizer, Alma Media, Sanoma News sekä pankit.

Lähtöpakettien ehdot vaihtelevat. Yleensä niihin kuuluu työssäolovuosien mukaan mitoitettu 1–17 kuukauden palkka, tai muuten pitempiaikainen korvaus kuin mitä irtisanomisajan palkka olisi ollut. Lähteä saa heti eikä työvelvoitetta ole.

– Tärkeintä on tajuta, että kyseessä on lopullinen sopimus. Kun sen allekirjoittaa, työsuhde päättyy eivätkä jälkipuheet auta. Vaikka firman esittämät säästösyyt paljastuisivatkin jälkeenpäin perusteettomiksi, sopimuksen tehneet ovat auttamatta ulkona talosta, Akavan juristi Maria Löfgren sanoo.

Siksi sopimusteksti olisi hyvä luetuttaa kaikessa rauhassa vaikka ammattiliiton asiantuntijoilla ennen allekirjoitusta. Yllättävän harva saneerausprosessin tuskastuttama kuitenkaan tekee näin.

Moni on niin väsynyt yt-epävarmuuden tilaan, että panee nimensä alle vain päästäkseen rauhaan.

Turhaa salassapitoa
mielivaltaisen sakon uhalla

Stressi ei silti välttämättä lopu eropaketin ottamiseen.

Sopimuksiin usein kirjatut salassapitovelvoitteet tai niiden rikkomisehdot ovat herättäneet ihmetystä. Pakettien sisällöstä ei saisi kertoa edes perheelle.

– Näinhän niissä ahtaasti tulkiten lukee, mutta tällaiset vaatimukset ovat lähtökohtaisesti järjenvastaisia ja ennen kaikkea mahdottomia valvoa. Ne herättävät vain epäluottamusta ja suuttumusta, Löfgren sanoo.

Työntekijä on heikoilla, jos sopimuksessa määritellään salassapidon rikkomisesta seuraavat euromääräiset sakot. Ja jos työnantaja saa mielivaltaisesti päättää, mikä katsotaan rikkomiseksi.

Sakkosumma kun ei yleensä ole missään suhteessa "paljastuksen" vakavuuteen. Jos joku kertoo potkujensa ehdoista äidilleen, sakko iskee yhtä ankarana kuin jos vuotaisi asian kilpailijafirmalle.

– Sakon joutuisi tällaisissa tapauksissa maksamaan, vaikka kertomisesta ei olisi aiheutunut mitään todellista vahinkoa. Parempi tapa olisi määritellä korvausvelvollisuus vain todellisten vahinkojen perusteella, Erton järjestöasiantuntija Riikka Kuivala sanoo.

Kilpailukielto haittaa
työllistymistä

Eropakettiin leivotaan usein kilpailukielto ja immateriaalioikeuksien rajoituksia. Vaikka työsuhde olisi päättynyt, vähään aikaan ei saa mennä tarjoamaan taitojaan ja entisellä työpaikalla saamiaan ideoita kilpailijafirmoille.

– Työsopimuslaki mahdollistaa tietyissä oloissa puolen vuoden kilpailukiellon. Mikäli työsuhteen lopettaminen tehdään tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten, silloin kilpailukiellolle ei oikeasti ole perusteita, sanoo Maria Löfgren.

Kilpailukiellot irtisanomistilanteessa ovat jo lähtökohdiltaan ristiriitaisia. Jos kerran työntekijä on niin pätevä ja taitava, ettei häntä saa päästää kilpailijan leipiin, miksi hänestä sitten pitää päästä eroon?

– Pahimmillaan tämä hidastaa uutta työllistymistä. Isot yritykset eivät halua sotkeutua kilpailukieltokiistoihin, joten ne eivät ensimmäisenä palkkaa ihmistä, jolla voi olla teoreettinenkin kilpailukielto päällä, Löfgren sanoo.

Hän neuvookin eropaketin pohtijaa poistattamaan kaikki mahdolliset kilpailukieltovaatimukset sopimustekstistä.

– Hyvin harvoin työnantaja tekee tästä kiistakysymystä, vaan kyllä näitä voi räätälöidä tehtävän mukaan. Eihän kaikilla työntekijöillä edes ole ollut pääsyä yrityssalaisuuksiin, Löfgren kertoo.

Työnantajatkaan kun eivät tee outoja kilpailukieltoehtoja pahuuttaan. Yleensä syynä ovat esimerkiksi ulkomaisen emoyhtiön sopimusformaatit, joissa kilpailukieltoasioihin suhtaudutaan vainoharhaisesti.

–Varsinkin monikansallisten yritysten lomakkeissa on nähty tekstejä, joissa lähes kehotetaan hylkäämään kilpailijan palveluksessa oleva puoliso. Ei näitä tietääkseni kukaan ole Suomessa tosissaan lukenut, STTK:n juristi Heli Ahokas sanoo.

Eropaketti on lahja
valmiiksi varakkaille

Kenelle eropaketin ottaminen sitten kannattaa?

– Sitä ei voi yleispätevästi sanoa, kyse on niin yksilöllisistä  tilanteista. Rahan määrä on olennainen asia. Pitää itse sitten pohtia, onko tarjottu hinta työttömyysriskin arvoinen, Akavan Löfgren sanoo.

On hyvä tarkistaa, onko korvaus suurin piirtein samalla tasolla alalla yleisesti maksettujen pakettien kanssa.

Lähtöpaketti on harvoin aidosti avokätinen rahalahja.

Jos työntekijä on ollut vaikkapa tietotekniikan palvelualalla 12 vuotta, hänen irtisanomisaikansa on puoli vuotta. Kahdeksan kuukauden korvausta vastaava eropaketti tarjoaisi siten vain parin kuukauden ekstrapalkan.

Käteen jäävä hyöty supistuu olemattomiin, kun "vapaaehtoiseksi" tulkittavasta eroamisesta työttömyyskassa näpäyttää omavastuuajan menetyksellä ja 90 päivän karenssiajalla ennen ansiosidonnaiselle pääsyä.

– Yleensä työntekijä häviää kultaisessa kädenpuristuksessa taloudellisesti. Työnantajan tarjoama korvaus kattaa lähinnä vain karenssiajan, Erton Kuivala sanoo.

– Ei se koskaan korvaa täysin sitä harmia ja epävarmuutta, mikä tulee vakituisen työsuhteen menetyksestä, Löfgren sanoo.

Paketeista on eniten hyötyä alanvaihtajalle, joka on jo pitkään pohtinut jotain muuta työtä ja pystyy aloittamaan uudessa hommassa heti. Tai jos oma taloudellinen tilanne on niin vakaa, ettei hetken sapattijakso haittaa elämistä.