Armeija voi pilata urasi

Eteläamerikkalaisessa maassa toimivan suomalaisyrityksen paikallisjohtaja ihmetteli, miksi emoyhtiön johtajisto piti näkyvästi esillä cv-tiedoissaan sotilasarvojaan ja kehuskeli maanpuolustuskursseillaan.

"Armeijaan menevät töihin vain lahjattomat tai väkivaltaiset ihmiset. Meidän liikekumppanimme eivät halua asioida sellaisten kanssa", hän selitti ja suorastaan aneli johtajistoa poistamaan armeijaviittaukset yhtiön nettisivuilta.

Selitykset suomalaisesta yleisestä asevelvollisuudesta ja yritysjohtajien ylennysten arvostamisesta eivät menneet perille.

Vienninedistämisyhdistys Finprolle tilanne on tuttu: monissa maissa sotilaat edustavat sellaista kulttuuria tai yhteiskuntaluokkaa, jonka kanssa bisneksentekijät eivät mielellään seurustele.

– En koskaan laittaisi kansainväliseen cv:hen mainintaa sotilasarvosta. Riski siihen, että se ymmärretään väärin, on liian iso maasta riippumatta, sanoo Finpron globaalista verkostosta vastaava johtaja Jukka Salo.

Armeijajutut eivät
avaudu maailmalla

Lontoossa asuva Salo muistuttaa, että isoissakaan EU-maissa useimmilla liike-elämän vaikuttajilla ei ole enää mitään kokemusta asevelvollisuusarmeijasta.

– Jos yhtiösi liiketoiminta ei liity puolustusalan tilauksiin tai asiointiin alan kanssa, ole hyvin varovainen ennen kuin puhut asiasta. Armeija-ajan korostaminen johtaa turhiin väärinkäsityksiin, ja voi antaa sinusta väärän kuvan, hän sanoo.

Eikä aina auta, vaikka suomalainen kuinka korostaisi olevansa reserviläinen eikä ammattisotilas.

Useimmissa Itä- ja Etelä-Euroopan maassa reserviläisellä tarkoitetaan evp-kapiaista, entistä armeijan henkilökuntalaista, joka on siirtynyt siviilityöhön.

– Edes Nato-maissa ihmiset eivät aina ymmärrä, että meillä reserviläisten suhde puolustusvoimiin on armeija-ajan jälkeen hyvin löyhä, eikä se ole minkäänlainen työ- tai palkkasuhde, Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen sanoo.

Amerikkalaisille eksoottista,
muualla outoutta

Vähiten asevelvollisuuden käsitettä joutuu Janne Kososen mukaan selittämään Pohjoismaiden ulkopuolella Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa.

Joissakin hurraa-henkisimmissä Yhdysvaltain osavaltioissa "armeijataustasta" voi olla suomalaiselle liikematkailijalle etua, samoin yllättäen Venäjän-kaupassa.

Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasian maissa sen sijaan on syytä olla erityisen varovainen ennen kuin alkaa retostella inttimuistoillaan. Sama pätee maissa, joissa armeija on taloudellis-poliittinen vallankäyttäjä.

– Niissä maissa, jossa armeijasta on tullut yhteiskunnasta erillään oleva epädemokraattinen saareke, väärinymmärrysten vaara on olemassa. Kulttuuri pitää ensin tuntea, ennen kuin näin henkilökohtaisista asioista alkaa puhua, Reserviupseeriliiton Kosonen neuvoo.

Merkitystä vain
suomalaisille

Keskuskauppakamarin tutkimusosastoa johtava Jukka Kero jättäisi suosiolla asevelvollisuusmaininnat pois myös kansainvälisistä työhakemuksista.

– Sillä on merkitystä lähinnä suomalaisille työnantajille. Heitä voi kiinnostaa, onko nuoren hakijan asevelvollisuus tai siviilipalvelus jo takana vai tuleeko se katkaisemaan hetkeksi työssäolon.

– Ymmärrän kyllä, jos nuori työnhakija on ylpeä vaikka juuri käymästään reserviupseerikoulusta, mutta on muistettava, että kyse on hyvin suomalaisesta kulttuurisidonnaisesta asiasta, Kero sanoo.

Euroopan työmarkkinoilla käytettävässä yleisessä ansioluettelomallissa ei ole enää aikoihin ollut kohtaa, johon pitäisi merkitä asevelvollisuuden tai siviilipalvelun käyminen.

– Ei sitä erikseen edellytetä, joten miksipä sitä siihen pitäisi laittaa. Ei sen poisjättö tarkoita, että armeijan tai siviilipalveluksen suorittamista pitäisi mitenkään häpeillä, mutta kannattaa noudattaa kansainvälistä tapaa, hän sanoo.