Pomon huono käytös vie voimasi

Johtamisessa on paljon parantamista. Näin arvioi Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen professori Marja Eriksson. Hän viittaa vetämäänsä juuri valmistuneeseen pelolla johtamiseen liittyvään tutkimukseen, jossa ihmiset ovat saaneet kirjoittaa omista kokemuksistaan.

– Huono johtaminen ei usein liity sisällöllisesti työhön, eikä kyse ole siitä, että johtaja painostaisi alaisiaan yhä tehokkaampaan työskentelyyn. Sen sijaan se näyttää tosi usein liittyvän huonoon käyttäytymiseen, sanoo Eriksson.

Hänen mukaansa huono johtaja käyttää asemansa tuomaa valtaa väärin, ei ole läsnä työntekijöittensä arjessa, ei kunnioita alaisiaan eikä herätä näissä luottamusta.

– Pelko, joka lamauttaa ja vie voimattomaksi, syntyy tilanteessa, jossa työntekoon liittyviä hyviä arvoja loukataan.

Hyvä johtaja
innostaa

Pelkotutkimus kertoo työelämän pimeästä puolesta, ei sen koko kirjosta. Se kiinnittää kuitenkin huomiota suomalaisten työurien pidentämisen kannalta olennaiseen asiaan.

Eriksson huomauttaa, että työpaikan jaksamattomuusongelmat usein liittyvät huonoon johtamiseen. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyvä johtaminen näyttää pienentävän sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden riskiä.

Ennenaikaisen työelämästä pois jäännin yleisin syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta yhä useamman ura katkeaa mielen häiriöihin. Työterveyslaitoksen mukaan työhön liittyvien mielenterveysongelmien ja johtajuuden voidaan sanoa kulkevan käsi kädessä.

– Miksi ihminen masentuu? Siksi, koska hänellä ei ole mitään, mikä motivoisi häntä, sanoo Novetos Consultingin valmentaja Heikki Pajunen.

Toki masennukseen voi olla muitakin syitä, mutta motivaatio on olennainen työelämän kannalta.

– Hyvä johtaja osaa asettua alaistensa asemaan ja innostaa. Hän saa ihmiset näkemään työnsä merkityksen ja keksimään, mitä he itse haluaisivat saada aikaiseksi. Useimmiten nämä ovat asioita, joita johtajakin alaisiltaan toivoo.

Työn ilo voi kummuta
hyvistä työkavereista

Hyvä johtaja auttaa näkemään työn hyvät puolet.

– Hyvä johtaja suuntaa ajattelun siihen, mitä halutaan, huono siihen, mistä halutaan pois, sanoo Pajunen.

Hänen mukaansa hyvä esimies saa alaisensa miettimään haaveitaan ja työhön liittyviä unelmiaan. Joskus voidaan keskustella siitä, mitä kukin haluaisi saada aikaan tai mikä tekisi omasta työyhteisöstä parhaan.

Moni sanoo käyvänsä töissä pelkästään palkan takia ja suhtautuu unelmointiehdotuksiin kyynisesti jurnuttaen. Pajunen myöntää, että tällaisten ihmisten motivoiminen on hankalampaa kuin innostuneiden. Hänen mukaansa lähes aina töistä löytyy muitakin hyviä puolia kuin palkka. Ne eivät välttämättä edes liity itse tehtävään.

Pajunen kertoo, että esimerkiksi eräässä firmassa rutiininomaista työtä pitkään tehneet tajusivat, että he saavat tehdä töitä parhaiden kavereidensa kanssa ja pystyivät työn lomassa juttelemaan keskenään ja ajattelemaan omia ajatuksiaan.

Henkilöstö ei saa
olla joustovara

Jotta työuria pystyttäisiin pidentämään, työkulttuurin pitää Jyväskylän yliopiston professorin Tuomo Takalan mukaan muuttua inhimillisemmäksi. Hänestä ikärasismi on yksi yhteiskuntamme huolestuttavimpia piirteitä.

– Johtajan on yhä enemmän otettava huomioon, että työpaikalla on monenlaisia ja monenikäisiä ihmisiä. Johtajan tulee johtaa yksilöitä ja ryhmiä sen sijaan, että hän johtaisi harmaata massaa, sanoo Takala.

Eriksson kaipaa tukevaa, arvostavaa ja kuuntelevaa työkulttuuria, jossa ymmärretään eri-ikäisten vahvuudet. Takala harmittelee, että tiukan paikan tullen henkilöstö ei ole yrityksen tärkein voimavara, vaan joustovara. Hänen mukaansa johtaminen on edelleen keskittynyt siihen, että firman pitää tuottaa kuluvalla vuosineljänneksellä mahdollisimman paljon tulosta.

– Tässä on valitettava vastakkainasettelu, hän huomauttaa.

Hyväksi johtajaksi
voi oppia

Mahdoton työelämän muutos ei ole. Pajunen painottaa, että hyväksi johtajaksi voi oppia.

– Hyvä johtaja haluaa olla hyvä johtaja, hän sanoo.

Hän voi saada hyvät alaiset.

– Positiivista tutkimuksemme aineistossa on, että siitä ilmenee, että ainakin suomalaiset asiantuntijat ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja heillä on korkea työmoraali, sanoo Eriksson.