Nainen pääsee useammin työhaastatteluun

Australian National Universityn tutkijat halusivat testata, onko sukupuolella vaikutusta siihen, miten työnhakijaan suhtaudutaan. Erityisesti he halusivat selvittää, miten hakijoihin suhtaudutaan aloilla, jotka ovat matalapalkkaisia ja usein siksi naisvaltaisia.

Tutkijat valitsivat neljän ammattiryhmän töitä, joihin he lähettivät tuhansia hakemuksia kuuden kuukauden aikana vuonna 2007. Valitut ammatit olivat tarjoilija – työpaikkanaan bistrot, kahvilat, baarit, ravintolat ja hotellit. Tietojenkäsittelyyn liittyvä työ (data-entry) radioasemalla, pankissa ja yleishyödyllisessä järjestössä. Asiakaspalvelu – keilahallissa, parkkihallin asiakaspalvelupisteessä ja vakuutusyhtiön neuvontapuhelimeen vastaamassa. Ja neljäntenä ammattina myyntityö päivittäistavarakaupassa, pizzeriassa ja sähkötarvikkeisiin keskittyneessä liikkeessä.

Tutkijoiden mukaan näissä neljässä ammattiryhmässä on hieman enemmän naisia kuin ei-johtotason työvoimassa keskimäärin. Kyseisten ammattitien työntekijöille maksetaan noin kolme neljäsosaa keskipalkasta.

Testatakseen sukupuolen merkitystä työnhaussa, tutkijat tekivät neljä erilaista "väärennettyä" työhakemusta valittuihin töihin. Hakemukset lähetettiin työnvälitykseen erikoistuneen internetpalvelun kautta.

Selväksi kävi, että naishakijat pääsivät selvästi useammin jatkoon hakuprosessissa kuin mieshakijat. Tyypillinen naishakija sai jatkokutsun 32 prosenttiin lähettämistään hakemuksista kun mieshakija sai haastattelukutsun vain 25 prosenttiin lähettämistään hakemuksista. 

Tutkimuksen mukaan mieshakijan on lähetettävä 28 prosenttia enemmän työhakemuksia kuin naisten, jotta pääsisivät yhtä moneen haastatteluun.

Joillain aloilla erot ovat vieläkin suurempia. Esimerkiksi valittuihin tietojenkäsittelytöihin miesten olisi pitänyt lähettää 74 prosenttia enemmän hakemuksia, jotta olisivat saaneet yhtä monta kutsua hakuprosessin jatkokierrokselle kuin naishakijat.

Palkkaako
nainen naisen?

Tutkijoiden yksi oletus siihen, miksi naishakijoita onnisti useammin, oli että jos valinnantekijänä on nainen, hän saattaa helpommin palkata naisen.

Aineistossa puolessa avoimista työpaikoista oli tiedossa, kuka valinnan tekee. Tulos näytti, että tämäntapainen oletus oli osittain oikea, mutta tilastollisesti merkittävä se ei ollut. 

Selvää naisten suosintaa työnhaussa löytyi työpaikoista, joissa ennestään 80 prosenttia työntekijöistä oli naisia.

Lopulta tutkijat päätyvät tulokseen, että työntekijän valintaa ohjaavat  vahvat ennakkokäsitykset. Jos yhteiskunta pitää tiettyjä ammatteja erityisesti naisille sopivina, mieshakijat saattavat tulla tietoisesti tai tiedostamatta syrjityksi työnhakutilanteessa, koska he eivät tunnu "sopivilta" kyseiseen työhön.