"Sairas yhteiskunta ajaa ihmiset pois uraputkesta"

Ympäristöministeri  Paula Lehtomäen kieltäytyminen Keskustan puheenjohtajakisasta herätti taas keskustelun naisten ja miesten perinteisestä roolijaosta ja jopa rintamakarkuruudesta.

Talouden ja yhteiskunnan murrosta tutkineen Kaisa Kautto-Koivulan mielestä sukupuolirooleihin ja naiskysymykseen vetoaminen on helppo selitys, jolla vaikeat, työelämän ja koko yhteiskunnan rakenteita koskevat ongelmat sivuutetaan. 

– En usko, että taustalla olisi vanhoillista ajattelua siitä, että naisen pitää uhrautua.

Kautto-Koivula pitää Lehtomäen päätöstä jälleen yhtenä merkkinä siitä, että entistä useampi uskaltaa toimia omien arvojensa mukaisesti ja keskittyä siihen, mikä on mielekästä ja tärkeää. Raha tai valta ovat toissijaisia.

Hänen mielestään se ei ole rintamakarkuruutta, vaan arvopohjaisten valintojen tekemistä. 

– Ihminen ei pysty pitkään taistelemaan itseään ja omia arvojaan vastaan.

Kautto-Koivula näkee Lehtomäen ratkaisun hyväksi esimerkiksi, joka voi rohkaista muita tekemään samoin. 

Irtiottojen
määrä kasvaa

Kautto-Koivulan mukaan tällaisesta murroksesta on ollut jo jonkin aikaa merkkejä. Siitä kertovat monien uraa tehneiden ihmisten – niin naisten kuin miestenkin – irtiotot.

– Jos tehtäisiin tilastoja niistä, jotka ovat hypänneet oravanpyörästä, niitä olisi huikeasti. Sitä vain on vaikea tilastollisesti osoittaa.

Kautto-Koivulan mielestä irtiottojen syynä on kovaksi ja kuluttavaksi muuttunut työelämä, joka ajaa ihmiset piippuun nopeasti. Talouden ja yhteiskunnan murros on meneillään, ja arki on muuttunut hallitsemattomammaksi. Yhä useampi pohtii, mikä on mielekästä ja mikä ei.

– Yksi ja toinen viskaa rukkaset naulaan. Ja meitä ei pelasta enää mikään, jos yksi ja toinen tekee niin jo kolmekymppisenä. Pakko sanoa, että huolestuttavalta näyttää.

Yhteiskunta elää
menneessä maailmassa

– Se, että voi pahoin, ei tarkoita, että olisi itse epäonnistunut. Joku sanoi, että se on merkki siitä, että meidän yhteiskuntamme on sairas.

Yksi keskeinen ongelma on hänen mukaansa se, että talouden ja yhteiskunnan rakenteet ovat menneiltä ajoilta.

Esimerkiksi työtä mitataan yhä teollisen tavaratyön mittareilla. Oletuksena on kahdeksasta neljään -työpäivä, jonka jälkeen on vapaa-aikaa. Tämän varaan on niin lainsäädäntö kuin yhteiskunnan toiminnot rakennettu.

Kuitenkin entistä useampi tekee ajatustyötä, joka vaatii erilaiset olosuhteet ollakseen luovaa ja tuottavaa. Ajattelusta ei helposti irtaannu, kun lähtee työpaikalta.

– Jos ihmiset ajetaan piippuun, tyrehdytetään oppimis- ja luomiskyky. Ei siinä auta, jos jatketaan työssäoloaikaa viidellä vuodella.

Taantuman voi
kääntää hyödyksi

Kautto-Koivulan mielestä poliitikoilla olisi nyt tuhannen taalan paikka tehdä rohkeita päätöksiä, joilla luotaisiin pohjaa Suomen tulevalle menestymiselle. Kyseessä on sekä taloutta että yhteiskuntaa koskeva asia, johon tarvitaan poliittisia päätöksiä. 

– Ei mikään muutu, jos me emme muuta sitä. Olen inhorealisti ja luulen, että se muuttuu vain pakon edessä. Mutta kuinka pahan pakon?

Kautto-Koivulan mukaan yhteiskunnalle tulee vuosittain yli 20 miljardin euron kulut siitä, että ihmiset väsyvät töihin liian aikaisin. Hän uskoo, että pahoinvoinnin hintalappu voi panna vauhtia asioihin.

Taantumasta on se hyöty, että kriisitilanteet antavat mahdollisuuden tehdä muutokset nopeammin kuin muulloin. Suomella olisi Kautto-Koivulan mielestä tilaisuus tehdä tarvittavat muutokset kehittyneiden maiden kärkijoukoissa ja saada näin kilpailuetua ja luoda pohjaa "uudelle Nokialle".

Talous ei saa hänen mukaansa peltejään täysillä auki niin kauan kuin vanhat rakenteet jarruttavat kehitystä.