Kirjaudu ▼
 

Rahan perässä juoksu meni pois muodista

Rahan perässä juoksu meni pois muodista
Talouskasvu ja raha eivät ole tutkimusten mukaan enää pitkään aikaan lisänneet ihmisten onnellisuutta. Eikä pelkkä palkka riittänyt työn motivaattoriksi. Silti työelämä kulkee entistä rataansa, ja työ on monelle kuin 40 vuoden vankilatuomio. Asiantuntijan mukaan nyt tarvitaan inhimillisyyden vallankumousta – muutoin yhä useampi putoaa työelämästä uupumisen vuoksi.
Outi Kokko
6.1.2010 06:02
240

Saiko joululoma sinut pohtimaan nykyisen työsi mielekkyyttä? Teitkö siihen liittyviä uudenvuodenlupauksia? Työelämän tutkijat ja konsultit kertovat, että taloudellinen murros ja muutokset työelämässä ravistelevat ihmisiä miettimään myös omaa elämäänsä.

– Kovimmat arvot eivät ole enää päällimmäisenä, sanoo Työyhteisöt ja organisaatiot -osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen Työterveyslaitokselta.

Tutkimuksista ilmenee, että raha ei kannusta määrättömästi. Leppänen huomauttaa, että palkan merkitys kannustimena vähenee sen jälkeen, kun on saavutettu kohtuullinen toimeentulo. Etenkin nuoret pitävät kyselyjen perusteella tärkeänä työn mielekkyyttä ja sitä, että elämässä on aikaa myös perheelle, ystäville ja harrastuksille.

– Rahan perässä juokseminen alkaa olla pois muodista. Yhä enemmän ihmiset etsivät elämän laatua ja onnellisuutta, sanoo teologi ja konsulttiyrityksensä Syfronin kouluttaja Antti Kylliäinen.

Leppänen arvioi, että työelämässäkin kertakäyttökulttuuri on väistymässä. Hänen mukaansa kansainvälisissä työoloihin liittyvissä kokouksissa nousee kerta toisensa jälkeen esiin se, miten kestävän kehityksen periaatteet saataisiin myös työelämään.

– Hetkellisten voittojen tavoittelu ei työelämässäkään ole enää tätä päivää, hän lisää.

Mikään ei
muutu itsestään

Talouskasvu ei tutkimusten mukaan ole enää vuosikymmeniin lisännyt onnellisuutta. Kylliäinen huomauttaa, että silti poliitikot ja talouselämä ovat huolissaan vain siitä, miten bruttokansantuote saadaan kasvuun. Hänestä nyt pitäisi taloudellisen hyvän sijaan miettiä, mikä oikeasti lisää hyvinvointia.  

– Iso kysymys ei ehkä ole se, mitä halutaan, vaan miten se saadaan aikaan.

Muutos vaatii aktiivista työtä. Kylliäisen mielestä systeemimme inhimillistäminen tarkoittaa ponnistelua kaikilla yhteiskunnan tasoilla, niin maan hallituksessa, yritysten johdossa kuin yksittäisten firmojen yksittäisissä yksiköissäkin.

Itse kunkin tulisi miettiä asenteitaan ja pyrkiä toimimaan yhteisöllisesti. Tämä ei Kylliäisen mukaan tarkoita itsensä uhraamista, vaan tervettä itsekkyyttä. Sen sijaan itsekeskeisyydestä ja roolien taakse pakenemisesta on syytä luopua.

Monet nykytyöt tempaavat mukaansa, mutta Työterveyslaitoksen Leppänen sanoo, että esimiesten tulee vastata siitä, että työn määrä on järkevä. Jotta ihmiset jaksaisivat 40 vuotta työelämässä, heistä on huolehdittava. Myös työssä kehittymistä pitää tukea ja varmistaa, että tekniset työkalut ja niiden käyttötaito ovat kunnossa. 

Kestävä työelämä
tukee luovuutta

Ajattelutavan muutos, jossa ihminen ei olekaan enää väline hyvän hankkimiseen, vaan hänen hyvinvointinsa on uurastuksen päämäärä, on Kylliäisen mukaan ehkä suurin mullistus pariin sataan vuoteen.

Pienempiä askeleita työelämän parantamiseksi on sen sijaan otettu lukuisia. Leppänen huomauttaa, että Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty paljon työtä ja tutkimusta työn ja työyhteisöjen kehittämiseksi.

Esimerkiksi yhteisöllisyys työpaikoilla on jo tiimityön yleistymisen yhteydessä lisääntynyt ja työyhteisöjen ihmissuhteita on opittu hallitsemaan entistä paremmin. Hänen mukaansa työelämän kestävä kehitys tukee työhyvinvointia, jaksamista ja motivaatiota ja tuottaa innovaatioita.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Luovuus ei kukoista, jos ihmiset ovat väsyneitä, Leppänen sanoo.

Uudistuminen
vaatii rohkeutta

Uuteen hyppääminen ja järjestelmässä vastavirtaan pyrkiminen vaatii rohkeutta. Kylläisen mielestä tällaista luovaa hulluutta ja uudistushalua pitäisi kuitenkin juuri nyt löytyä.

– Jollei mitään tapahdu ennen kuin talouden pyörät lähtevät pyörimään, kaikki juoksevat tuolloin taas samassa talutushihnassa kuin ennenkin, hän ennakoi.

Jos mitään ei muuteta, Kylliäinen arvioi, että yhä useampi putoaa uupumisen vuoksi työelämästä, mikä on paitsi inhimillisesti myös kansantaloudellisesti hyvin kallista.

– Mitä järkeä on, että työelämä on kuin 40 vuoden vankila, josta vain odotetaan pois pääsyä?

Toinen ongelma voi olla tuloerojen kasvu. Elintasokuilun syveneminen voi tuoda jonkun vuoden kuluttua mellakat Suomenkin kaduille.

Osa tulokysymystä on työllisyys. Työttömyyden uskotaan pahenevan tänä vuonna. Leppänen on huolissaan etenkin siitä, miten nuoret akateemisesti koulutetut saadaan uransa alkuun.

Riittäisikö
vähempi?

Kansamme ikärakenteen vuoksi meitä on patistettu pysymään töissä mahdollisimman pitkään.

– Ajattelussa on perustavaa laatua oleva ristiriita. Jos jatkuva tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ei ole tehnyt kenellekään hyvää, miksi sitä yritetään jatkaa?

Hän suosittelee, että määrän eli rahan, talouskasvun ja materiaalisen hyvinvoinnin sijaan katsottaisiin elämisen laatua.

– Huomattavasti nykyistä vähemmälläkin rahalla tullaan toimeen, Kylliäinen lisää.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (240)


Anonyymi
Kylliäinen huomauttaa, että silti poliitikot ja talouselämä ovat huolissaan vain siitä, miten bruttokansantuote saadaan kasvuun.


Milloin talouskasvu on ollut esim. vaaliteema? Ei koskaan - Kylliäinen puhuu palturia.
asdfghjklöä 6.1.2010 7:29

Anonyymi
Kai se nyt muodista meni pois, koska raha ehti juosta karkuun Suomesta.

Kiitos vaan hitaiden tahvojen Arkadianmäellä.
Notto 6.1.2010 7:29

Anonyymi
Euroopan kokoomus ryhmät ajaa takuuaikojen lyhentämistä, jättäkää autot ja elektroniikat kauppaan, ne ei ole nyky hintojensa väärtti, säästäkää raha vaikka lomailuun niin jaksaa töissä paremmin.
Kukaan ei ole korvaa 6.1.2010 7:41

Anonyymi
Vanha suomalainen aivopesu työhulluuteen ei pure enää nettisukupolveen, he tajuavat että elämässä pitää olla muutakin kun aamukahvi, työmatka, pää märkänä muille pakertaminen, kotiintulo, syöminen, hetki televisiota, unta ja aamulla SAMA uudestaan, ja koko show VAAN siksi että saisi palkkaa juuri senverran että pysyy hengissä ja maksettua seinänsä, sorry firmanomistajat ja pankit, vanha työhulluusmallinne ei nettisukupolven mielestä ole enää AINOA malli elää.
Nettisukupolven eri 6.1.2010 7:48

Anonyymi
omallakin kohdalla jo tuntuu että töitä on liikaa, ja tilipäivä ei kuitenkaan pistä päätä sekaisin, eli palkka ei päätä huimaa.

rahan perässä juokseminen muuten on helvtn tyhmän näköistä!
juokse sinä tumma 6.1.2010 8:08

Anonyymi
Aika nopeasti näkee näistäkin kirjoituksia kunkin yhteiskunnallisen aseman. Jos ei yhdyssanoista ja lauseenmuodostuksista ei ole mitään ymmmärrystä, niin tuskin liika rahakaan elämää vaivaa. Fiksu ja sivistynyt ihminen pärjää aina, mutta jos olet tollo, niin vaikeaa on elämä.
Ylempi keskijohto 6.1.2010 8:23

Anonyymi
ARTISTI MAKSAA JEE!!!!!!!!!!
RAINER FRIMAN 6.1.2010 8:27

Anonyymi
Jos työaikoja lyhennettäisiin niillä aloilla joissa se on mahdollista, takaisi se monta asiaa mielestäni. Ensiksikin se edesauttaa työssä jaksamista, kasvattaa motivaatiota, jää aikaa muuhunkin, tulee lisää työpaikkoja jolloin työttömyystilannekkin paranee jne. Toki se maksaa työnantajille, muttaa maksaahan sekin kun työntekijät voivat pahoin ja poissaoloja alkaa tulla. Työikäisten ihmisten hyvinvointi pitää ottaa paremmin huomioon. Niillä aloilla joissa työaikoja ei pystytä lyhentää, voi viisaammat miettiä mikä neuvvoksi.
-tuutikki84- 6.1.2010 8:28

Anonyymi
Ylemmän KESKIjohdon (hupiporukka,helpoimmin korvattavat) "ONNI" riippuu täysin yrityksen taloudellisesta tilasta tai julkisella puolella veronmaksajien kantokyvystä eli melko häilyvää "onnea"?
Olen keskinen keskij 6.1.2010 8:32

Anonyymi
Näinä aikoina on niin kovin epämuodikasta olla pankin torppari.

Torpparilla ei toki ole tähän juuri sanomista. Pirtin rauhassa saa itsekseen olla kuinka muodikas tahtoo, mutta isännälle on toimitettava lyhennys ja korko takaisinmaksusopimuksen mukaisesti. Muuten pirtti on muisto vain.
Velka on aina muodis 6.1.2010 8:40
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Maksatko omat verosi säntillisesti?