Rahan perässä juoksu meni pois muodista

Saiko joululoma sinut pohtimaan nykyisen työsi mielekkyyttä? Teitkö siihen liittyviä uudenvuodenlupauksia? Työelämän tutkijat ja konsultit kertovat, että taloudellinen murros ja muutokset työelämässä ravistelevat ihmisiä miettimään myös omaa elämäänsä.

– Kovimmat arvot eivät ole enää päällimmäisenä, sanoo Työyhteisöt ja organisaatiot -osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen Työterveyslaitokselta.

Tutkimuksista ilmenee, että raha ei kannusta määrättömästi. Leppänen huomauttaa, että palkan merkitys kannustimena vähenee sen jälkeen, kun on saavutettu kohtuullinen toimeentulo. Etenkin nuoret pitävät kyselyjen perusteella tärkeänä työn mielekkyyttä ja sitä, että elämässä on aikaa myös perheelle, ystäville ja harrastuksille.

– Rahan perässä juokseminen alkaa olla pois muodista. Yhä enemmän ihmiset etsivät elämän laatua ja onnellisuutta, sanoo teologi ja konsulttiyrityksensä Syfronin kouluttaja Antti Kylliäinen.

Leppänen arvioi, että työelämässäkin kertakäyttökulttuuri on väistymässä. Hänen mukaansa kansainvälisissä työoloihin liittyvissä kokouksissa nousee kerta toisensa jälkeen esiin se, miten kestävän kehityksen periaatteet saataisiin myös työelämään.

– Hetkellisten voittojen tavoittelu ei työelämässäkään ole enää tätä päivää, hän lisää.

Mikään ei
muutu itsestään

Talouskasvu ei tutkimusten mukaan ole enää vuosikymmeniin lisännyt onnellisuutta. Kylliäinen huomauttaa, että silti poliitikot ja talouselämä ovat huolissaan vain siitä, miten bruttokansantuote saadaan kasvuun. Hänestä nyt pitäisi taloudellisen hyvän sijaan miettiä, mikä oikeasti lisää hyvinvointia.  

– Iso kysymys ei ehkä ole se, mitä halutaan, vaan miten se saadaan aikaan.

Muutos vaatii aktiivista työtä. Kylliäisen mielestä systeemimme inhimillistäminen tarkoittaa ponnistelua kaikilla yhteiskunnan tasoilla, niin maan hallituksessa, yritysten johdossa kuin yksittäisten firmojen yksittäisissä yksiköissäkin.

Itse kunkin tulisi miettiä asenteitaan ja pyrkiä toimimaan yhteisöllisesti. Tämä ei Kylliäisen mukaan tarkoita itsensä uhraamista, vaan tervettä itsekkyyttä. Sen sijaan itsekeskeisyydestä ja roolien taakse pakenemisesta on syytä luopua.

Monet nykytyöt tempaavat mukaansa, mutta Työterveyslaitoksen Leppänen sanoo, että esimiesten tulee vastata siitä, että työn määrä on järkevä. Jotta ihmiset jaksaisivat 40 vuotta työelämässä, heistä on huolehdittava. Myös työssä kehittymistä pitää tukea ja varmistaa, että tekniset työkalut ja niiden käyttötaito ovat kunnossa. 

Kestävä työelämä
tukee luovuutta

Ajattelutavan muutos, jossa ihminen ei olekaan enää väline hyvän hankkimiseen, vaan hänen hyvinvointinsa on uurastuksen päämäärä, on Kylliäisen mukaan ehkä suurin mullistus pariin sataan vuoteen.

Pienempiä askeleita työelämän parantamiseksi on sen sijaan otettu lukuisia. Leppänen huomauttaa, että Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty paljon työtä ja tutkimusta työn ja työyhteisöjen kehittämiseksi.

Esimerkiksi yhteisöllisyys työpaikoilla on jo tiimityön yleistymisen yhteydessä lisääntynyt ja työyhteisöjen ihmissuhteita on opittu hallitsemaan entistä paremmin. Hänen mukaansa työelämän kestävä kehitys tukee työhyvinvointia, jaksamista ja motivaatiota ja tuottaa innovaatioita.

– Luovuus ei kukoista, jos ihmiset ovat väsyneitä, Leppänen sanoo.

Uudistuminen
vaatii rohkeutta

Uuteen hyppääminen ja järjestelmässä vastavirtaan pyrkiminen vaatii rohkeutta. Kylläisen mielestä tällaista luovaa hulluutta ja uudistushalua pitäisi kuitenkin juuri nyt löytyä.

– Jollei mitään tapahdu ennen kuin talouden pyörät lähtevät pyörimään, kaikki juoksevat tuolloin taas samassa talutushihnassa kuin ennenkin, hän ennakoi.

Jos mitään ei muuteta, Kylliäinen arvioi, että yhä useampi putoaa uupumisen vuoksi työelämästä, mikä on paitsi inhimillisesti myös kansantaloudellisesti hyvin kallista.

– Mitä järkeä on, että työelämä on kuin 40 vuoden vankila, josta vain odotetaan pois pääsyä?

Toinen ongelma voi olla tuloerojen kasvu. Elintasokuilun syveneminen voi tuoda jonkun vuoden kuluttua mellakat Suomenkin kaduille.

Osa tulokysymystä on työllisyys. Työttömyyden uskotaan pahenevan tänä vuonna. Leppänen on huolissaan etenkin siitä, miten nuoret akateemisesti koulutetut saadaan uransa alkuun.

Riittäisikö
vähempi?

Kansamme ikärakenteen vuoksi meitä on patistettu pysymään töissä mahdollisimman pitkään.

– Ajattelussa on perustavaa laatua oleva ristiriita. Jos jatkuva tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ei ole tehnyt kenellekään hyvää, miksi sitä yritetään jatkaa?

Hän suosittelee, että määrän eli rahan, talouskasvun ja materiaalisen hyvinvoinnin sijaan katsottaisiin elämisen laatua.

– Huomattavasti nykyistä vähemmälläkin rahalla tullaan toimeen, Kylliäinen lisää.