Nämä virheet upottavat pomon

Monissa yrityksissä on tänä syksynä ollut johtajien vaihtoviikot. Syitä ykköshenkilön vaihtoon voi olla monia, mutta usein ne liittyvät kireään taloustilanteeseen. Usein sekä johtajan palkkaajat että alaiset odottavat tulokkaan luovivan yrityksen vähintään kuiville ja mielellään myös loistokkaaseen nousuun.

Konsultointi- ja valmennusyritys Agenssin toimitusjohtaja Jari Lausvaara sanoo, että tänä aikana odotetaan usein messiaita, jotka ovat vahvoja ja ehkä karismaattisiakin.

– Vaikka odotukset olisivat epärealistisia, viisas johtaja näkee sudenkuopat, hän lisää.

Vaikka uusi johtaja hallitsisi liiketoiminnan ja numerot, hän voi kompastua ihmisiin. Vuoden positiivisimmaksi pomoksi valittu konsulttitalo Midagonin toimitusjohtaja Petri Malmelin pitää ylimielisyyttä, sooloilua ja muiden mielipiteen ohittamista vaarallisena.

Vaarana on, että johtaja ei kuuntele hallitusta, yrityksen väkeä ja toimintakulttuuria ja näiden arvoja tarpeeksi ennen linjauksiaan. Valmentaja Marjo-Riitta Ristikangas valmennus- ja konsultointiyritys Novetoksesta sanoo, että uuden johtajan ei ainakaan pitäisi yksin ryhtyä tekemään hyvin itsenäisiä päätöksiä tai linjauksia.

– Hyvin autoritäärisellä suhtautumisella ei saa aikaan tuloksia vaan vastarintaa.

Vanhat keinot
eivät kelpaa

Voi olla, että hallitus painostaa johtajaa päätöksiin ja ripeisiin uudistuksiin, mutta hänen pitää ensin tuntea ja nähdä kokonaisuus, jotta voi ymmärtää mitä milloinkin ja missäkin järjestyksessä on järkevää tehdä. Aiemmin menestyksellisiksi osoittautuneet toimet eivät yleensä päde uudessa ympäristössä.

– Ei ole olemassa valmista käsikirjanomaista sapluunaa, jonka voi ottaa mukaansa uuteen paikkaan, Lausvaara sanoo.

Vanhat keinot eivät Jyväskylän yliopiston professorin Tuomo Takalan mukaan yksioikoisesti kelpaa, koska firma, tuotteet, palvelut, ansaintalogiikka, taloudellinen tilanne ja aika ovat toiset.

– Maailma muuttuu niin kovaa vauhtia, että on suuri moka tehdä ratkaisuja viime vuosien hyvillä malleilla tätä päivää varten. Näiden sijaan pitäisi olla rohkea ja tehdä innovatiivisia ratkaisuja huomista ja ensi vuotta varten, sanoo Malmelin.

– Jotta johtaja saisi organisaation toimimaan ketterästi ja joustavasti, hänellä pitää olla sisäistä joustavuutta, Lausvaara huomauttaa.

Malmelinin mielestä pahin virhe saattaa olla se, että johtaja aliarvioi isoihin muutoksiin tarvittavan ajan ja energian. Hän sanoo, että muutos pitää pilkkoa oikean kokoisiksi palasiksi, jotta ihmisillä pysyy selkeä käsitys siitä, mitä on tekeillä. Puolen vuoden päästä pitäisi näkyä, että hommasta on hyötyä ja tällöin porukan pitää voida olla ylpeitä tekemisistään ja juhlia sitä.

Joskus muutos pilkotaan liian pieniksi osiksi.

– Silloin hankkeen nimi, ihmiset ja maailma ehtii muuttua ja alkuperäinen ajatus laimenee. Tällöin se koetaan epäonnistuneeksi, huomauttaa Malmelin.

Maineikas ei aina
ole paras valinta

Viime vuosina brändäys on ollut muotia ja jotkut johtajista ovat kuin tuotteita.

– Suomessa on muutamia henkilöitä, joiden brändiarvo on huikea, sanoo Malmelin.

Hänen mielestään maineikkaan johtajan palkkaaminen on headhuntereille ja hallituksille helppo ratkaisu. Valitsemalla ihmisen, jolla on meriitit ja sopiva julkinen kuva yritykset ikään kuin ostavat valmiin paketin ja maksavat tästä. Tällöin ne voivat kuitenkin ohittaa hyvät kandidaatit, jotka eivät pidä itsestään meteliä.

Parhaan mahdollisen ihmisen valitseminen avoimeen paikkaan kysyy Lausvaaran mielestä nimitystoimikunnan tai hallituksen viisautta. Niiden pitäisi tarkkaan pohtia, millaista johtajuutta yritys tilanteessaan tarvitsee.

Mihin asioihin valinnassa pitäisi kiinnittää huomiota?

Takala ei innostu roolihahmoista. Hänestä johtajankin on paras toimia omana rehellisenä itsenään. Ristikankaan mielestä johtajalla pitää olla näkemystä ja mielipiteitä. Lausvaara painottaa, että hän tarvitsee tilannetajua ja herkkyyttä kuunnella itseään ja muita ja ymmärtää yrityksen vahvuuksia.

Tärkeää on myös, että johtajalla on aikaa ajatella ja kuunnella itseään, organisaatiotaan, sidosryhmiään ja yhteiskuntaa.

– Juoksupoika voi juosta, mutta kiireen pitäisi vähetä, mitä ylemmäs mennään. Jos johtajalla on kiire saada talous nopeasti kuntoon tai tuoda lisää kassavirtaa, hän ei tee kovin visionääristä työtä, vaan ennemminkin vain reagoi.