Marssi ulos – työnantaja rokottaa
Tänä syksynä kymmenet tuhannet suomalaiset palkansaajat ovat olleet poissa työpaikoiltaan työtaistelujen, kuten seisokkien, tukilakkojen tai ulosmarssien takia.
Työnantaja ei tietenkään maksa palkkaa tällaisten poissaolojen ajalta, eikä lomapäiviä kerry.
Ammattiliitto voi halutessaan maksaa jäsenilleen lakkoavustusta, mutta se ei ainakaan isopalkkaisilla työntekijöillä kata normaalitulojen menetystä.
Lakkoavustuksen verottomuuden raja on 16 euroa päivässä. Sitä suuremmasta summasta joutuu pulittamaan normaalia tuloveroa.
Esimerkiksi akavalaiset pankkilakkolaiset saavat liiton kassasta 60 euron lakkoavustusta päivältä, miinus verot. Se on verrattain hyvä taksa.
– Viime aikoina liittojen maksamat lakkoavustukset ovat olleet noin 50 euroa päivältä, kertoo akavalaisten Ylempien Toimihenkilöiden viestintäpäällikkö Eeva Riittinen-Saarno.
Silti erotus työpäivätienesteihin näyttää isolta. Esimerkiksi runsaat 2500 euroa kuussa tienaava, raskaasti asuntovelallinen palkollinen voisi yltää päivältä verojen jälkeen yli 80 euron nettoansioihin.
Ay-väen mielestä muutaman kympin päivämenetys on kuitenkin suhteellisen pientä, koska pelissä on voitettavana isoja asioita.
– Jos lakolla tai sen uhalla saadaan paremmat palkankorotukset tai torjutaan työnantajan esittämiä heikennyksiä, pitemmällä aikavälillä lakkopäivistä koituu merkittävää hyötyä, muistuttaa STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen.
Työsuhdeasunnon
vuokra markkinatasolle
Lakon alettua työnantaja saa katkaista palkan lisäksi muiden luontaisetujen maksatuksen.
Muun muassa työsuhdeautot, -kännykät, -tietokoneet ja -asunnot ovat tällaisia palkanjatkeeksi laskettavia hyödykkeitä, jotka voi kerätä pois lakkolaiselta tai hinnoitella uudelleen.
Ne yritykset, jotka ovat hankkineet vuokra-asuntoja työsuhde-eduiksi, eivät huoneenvuokralain mukaan voi häätää asukasta pelkästään lakon takia pihalle.
Sen sijaan työnantajien mielestä palkanlisänä olleiden asuntojen vuokran saisi muuttaa lakon ajaksi markkinahintaiseksi. Muutaman viikonkin kestävä lakko tekisi silloin useamman sadan euron lisäloven työläisen ansioihin.
Elinkeinoelämän keskusliitto kertoo, että tiettävästi mikään yritys ei ole vielä tämän syksyn lakoissa käyttänyt tätä asuntoedun leikkauskeinoa.
Finnairin lentäjiä peloteltiin sentään marraskuun lakon alla työsuhdeautojen luovuttamisella.
Monet pankkilaiset ovat kertoneet joutuneensa palauttamaan kännykkänsä työnantajalle jo viime viikolla.
Vastineeksi työntekijä voi pyytää työnantajaa vähentämään laitteista peritystä verotusarvosta lakkoon kulunut aika.
Lakkolaisten bonusten ja ylimääräisten palkkioiden kohtalo on toinen riidanpaikka. Pari vuotta sitten Metso leikkasi ulosmarssilaistensa vuosibonuksia, ja käy tempustaan yhä oikeusjuttua.
Liittojen ulkopuolinen
maksaa lakon itse
Vaikeimmassa tilanteessa ovat nyt liittoihin kuulumattomat työntekijät, joille on solidaarissuussyistä vaikeaa jättäytyä pois työnseisauksista.
Esimerkiksi pankkilakkoon osallistuivat käytännössä lähes kaikki alan työntekijät, vaikka osa heistä onkin yksityisen työttömyyskassan jäseniä. Työnantajakaan ei saa udella lakkolaiselta, kuuluuko hän liittoon vai ei.
Ammattiliittojen mukaan järjestäytymättömillä työläisillä on täysi oikeus osallistua alan lailliseen lakkoon, eikä töistä poissaoloa voi käyttää irtisanomisperusteena.
He eivät kuitenkaan saa liitoilta lakkoavustuksia, joten he maksavat muiden käynnistämän lakon omista varoistaan.
Pahan rahapulan iskiessä ainoa avunsaantikeino heille on toimeentulotuen haku sosiaalitoimistosta.
Sivutyön tekeminen
lakon aikana vaikeaa
Duunari ei lakon ajaksi saa mennä sellaisiin oman alan tilapäistöihin, joita työnantaja pitää kilpailevana tai itselleen vahingollisena toimintana.
Tällaisten sivutöiden määritelmää on toisinaan tulkittu yrityksissä hyvinkin jyrkästi. Turvallisimpia ovat kokonaan eri alan hommat, jos vain sellaisia jostain löytää.
Sairauslomalainen puolestaan on turvassa työnantajan palkanniistolta. Hän saa palkkaa lakonkin aikana, mikäli sairaus on alkanut ennen työtaistelua.
Vasta lakon alettua sairaaksi ilmoittautuva ei sen sijaan saa liksaa lakkopäiviltä.
| Näillä aloilla taisteltiin tänä syksynä | ||||
|---|---|---|---|---|
| Lakkoja, ulosmarsseja, työnseisauksia syys-joulukuussa 2009 | ||||
| Ala tai yhtiö | työtaistelumuoto | osallistujia | ||
| Rahoitusala, pankit | lakko | n. 30000 | ||
| Puhelinpalvelut, mm. DNA | lakko, tukilakkoja, ulosmarsseja | n. 1500 | ||
| Teknologiateollisuuden toimihenkilöt, mm. Nokia, Rautaruukki, ABB | lakko | n. 2000 | ||
| Telakkatyöläiset, STX | ulosmarssi | n. 1800 | ||
| Palveluala, hiihtokeskukset | lakko | n. 1000 | ||
| Ilmailuala, matkatavarakäsittelijät ja lentäjät | lakko | n. 1200 | ||
| Metalliteollisuuden sähkömiehet | vuorokauden työnseisaus | n. 2800 | ||
| Metalliteollisuus, Outokumpu | vuorokauden työnseisaus | n. 1500 | ||
| Julkinen sektori, valtionyhtiöt | iltapäivän työnseisaus | n. 2800 | ||
| Yksittäisten yritysten yt-ulosmarsseja | n. 500 | |||
| Mahdollisia tulevia: | ||||
| Tietotekniikan palveluala | lakonuhka joulun jälkeen | n. 42000 | ||
| Lähde: Ammattiliitot | ||||















Kommentit (55)
Hallitus on omilla toimillaan ajanut pienet yritykset konkurssiaaltoon joka on pahempi kuin 90-luvun lamassa.
Ihmetyttää Kokoomuksen nyky politiikka koska se ei ole yhtään pienten yrityksien tukijoiden joukossa.
Hallitus on omilla toimillaan ajanut pienet yritykset konkurssiaaltoon joka on pahempi kuin 90-luvun lamassa.
Ihmetyttää Kokoomuksen nyky politiikka koska se ei ole yhtään pienten yrityksien tukijoiden joukossa.