Menikö koulutus hukkaan?

Nuorille korkeasti koulutetulle tästä taantumasta saattaa tulla jopa pahempi kuin 90-luvun lamasta. Opiskelija-asiamies Maria Ranta palkansaajajärjestö Akavasta pitää tilannetta nyt toisenlaisena kuin viime vuosikymmenellä.

– En usko, että tilanne toistuu samalla kaavalla kuin 90-luvulla, mutta se voi toistua pahempana, koska yhteiskunnan rakenne on erilainen.

Rannan mukaan huolena on se, että vastavalmistuneiden työttömyys ei ehtinyt viime laman jälkeen korjaantua. Siitä voi osittain syyttää korkeakoulutuksen lisäämistä.

Tutkintouudistuksen aiheuttama maisterisuma ryöpsäytti lisäksi työmarkkinoille ison määrän valmistuneita ja nykyinen taloustilanne kurjistaa tilannetta entisestään.

Näkymiä ei Rannan mielestä täysin korjaa edes se, että muutaman vuoden sisällä iso joukko siirtyy työelämästä eläkkeelle. Korkeasti koulutettuja ei vanhemmassa väessä ole kuitenkaan samassa suhteessa kuin nuoremmassa.

– Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden pitäisi muuttaa siihen suuntaan, että korkeasti koulutetuille löytyisi enemmän töitä, Ranta sanoo.

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä myöntää, että nuoret ovat koulutetumpia kuin vanhempi työväki.

– Täytyy pohtia, millaisia toimenpiteitä tarjotaan vastavalmistuneille. Heille ei ehkä lisäkoulutus ole paras vaihtoehto, että päästään kuopan yli, Räisänen sanoo.

Maria Ranta kiittelee sitä, että valtio on tilapäisesti lisännyt taas harjoittelijoiden palkkaamista. Elinkeinoelämän keskusliiton kautta aiotaan myös viestiä yrityksille, jotta ne palkkaisivat ensi kesänä harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä.

Rekrytoinnit eivät
ole täysin jäissä

Heikki Räisäsen mukaan vastavalmistuneiden tilanne on vaikeutunut nopeasti.

– Jos sattuu valmistumaan huonoon aikaan, tilanne on hyvin hankala, Räisänen sanoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että toisin kuin 90-luvulla, rekrytointi ei ole pysähtynyt kuin seinään. Nyt rekrytoidaan koko ajan jonkin verran.

Vastavalmistuneelle on riski jäädä heti työttömäksi, koska se voi vaikeuttaa työllistymistä tulevaisuudessa. Maria Ranta ei hevin suosittele sitä, että korkeasti koulutetut ottaisivat vastaan työtä, joka ei vastaa koulutusta. Urakehitys voi hidastua sen vuoksi merkittävästi.

– Ymmärrän, että on tilanteita, jolloin tarvitsee voita leivän päälle. Mutta koulutus menee täysin hukkaan, jos sitä ei pääse hyödyntämään koulutusta vastaavassa työssä.

Jää opiskelemaan,
jos vain voit!

Monet venyttävät nyt valmistumistaan, koska töitä ei ole tarjolla.

Pitäisikö siis mieluummin jäädä opiskelijaksi kuin valmistua näinä aikoina?

– Tuo on paha kysymys. Periaatteessa minun pitäisi vastata, että rohkeasti vain työmarkkinoille. Mutta kyllä tilanne on nyt sellainen, että jos on mahdollista opiskella ja erityisesti jos se antaa lisäarvoa omaan työuraan, sanoisin, että kouluun vain.

Heikki Räisänenkin myöntää, että juuri tähän saumaan valmistuminen voi olla riski.

– Opiskelijat näyttävät suhtautuvan niin, että työttömäksi valmistuminen on huono meriitti, jota joutuu selittelemään myöhemmin.

Räisänen muistuttaa silti, että varsinkin lyhytaikainen työttömyys voi kohdata nyt kenet vain.

Hän pitää koulutusta edelleen hyvänä investointina sekä työttömyysriskin että tulevan palkkakehityksen kannalta.

Uran alku vaikuttaa
tulevaisuuteen

Palkkakehitykseen ja työuraan vaikuttaa kuitenkin yllättävän paljon se, miten oma ura on lähtenyt käyntiin valmistumisen jälkeen. Rannan mukaan on tutkimustietoa siitä, että pätkätöillä aloittaminen tarkoittaa usein heikompaa palkkakehitystä kuin vakituisessa työssä aloittaminen.

Ranta puolustaa koulutettujen oikeutta saada koulutustaan vastaavaa työtä. Hänen mukaansa yhteiskunnan ja yritysten olisi huolehdittava siitä, että jos aiempaa selvästi suurempi joukko on saanut korkean koulutuksen, heille on myös löydyttävä työtä.

– Siihen suuntaan ei kehitytä, jos me korkeasti koulutetut otamme vastaan työtä, jossa meidän osaamista ei hyödynnetä.

Nuorten työttömyys on kasvanut tänä vuonna selvästi. Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta kertoo, että15–24-vuotiaiden työttömyysaste on noussut tammi–syyskuussa yli 21 prosenttiin eli 4,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

Hän huomauttaa, että Tilastokeskuksen luvuissa on mukana päätoimisia opiskelijoita. Toisaalta myös työvoima- ja elinkeinoministeriön luvut, joissa opiskelijat eivät ole mukana, osoittavat työttömyyden kasvaneen selvästi.