Palkka-ale uhkaa kunnissa
184
Kunnat ovat hyvin pettyneitä Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen budjettiesitykseen. Kunnat olivat toivoneet budjetista uutta rahaa viime kevään ratkaisujen lisäksi, mutta hallitus ei ole valmis sellaista antamaan.
Kuntien taloutta rapauttavat verotulojen putoaminen, työttömyysmenojen kasvu sekä jo aiemmin sovitut palkankorotukset. Kuntaliitossa arvioidaan, että joka kolmas kunta joutuu nostamaan veroprosenttiaan ensi vuodeksi.
Kuntatalous seuraa kansantaloutta aina viipeellä. Vaikka talous kääntyisi nousuun vielä tämän vuoden lopulla, kuntien talous menee alamäkeä vähintään ensi vuoden. Kuntaliiton mukaan tämänhetkisestä taantumasta tulee kunnille jopa pahempi kuin 1990-luvun alun lamasta.
Kuntia puristaa muun muassa koulutetun hoitohenkilökunnan pitkä palkkasopimus, jonka Tehy teki vuosiksi 2008–2011. Samaan aikaan, kun yksityiset alat joutuvat selviämään puolen tai nollan prosentin korotuksilla, hoitajien palkkoja nostetaan vielä sopimuksen viimeisinä vuosinakin selvästi tuntuvammin.
Kunnilta puuttuu
melkein miljardi
Kuntaliitossa lasketaan, että kunnilta puuttuu ensi vuonna noin 850 miljoonaa euroa. Yksi tapa tämän aukon kattamiseksi olisi kuntatyöntekijöiden palkkojen alentaminen.
Liiton laskelmien mukaan yksi prosentti kuntien palkansaajien palkoissa merkitsee noin kahtasataa miljoonaa euroa. Jos palkkoja alennettaisiin kautta linjan neljä prosenttia, kunnat säästäisivät siis suunnilleen ensi vuoden aukon verran.
Ajatuksen palkanalennuksista on esittänyt Kuntaliiton suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento. Kuntaliitolla ei ole asiaan virallista kantaa.
Kunta-alan työnantajajärjestönä toimii Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, ja Kuntaliitto yrittää pysyä mahdollisimman kaukana edessä olevasta palkkasopasta. Kulissien takana Kuntaliitto arvioi kuitenkin, että keskustelu palkanalennuksista alkaa viimeistään keväällä.
Myös KT vetää tässä työmarkkinatilanteessa varovaista linjaa puheenvuoroissaan. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tyytyy toteamaan vain, että nyt tarvitaan "erittäin maltillinen" palkkaratkaisu.
Vaihtoehtona
lomautukset
Kunnissa ja kuntien yhteisissä kuntayhtymissä työskentelee 437 000 viranhaltijaa ja työntekijää. Palkat muodostavat noin puolet kuntien menoista.
Kunnat ovat yrittäneet paikallisilla säästösopimuksilla saada työntekijöitä vaihtamaan lomarahojaan vapaiksi tai pitämään palkattomia lomia. Palkansaajajärjestöt eivät ole innostuneet lomarahojen muuttamisesta lisälomaksi, eivätkä työntekijät ole suostuneet myöskään palkattomiin lomiin.
Kunnissa pidetään selviönä, että tehokkain keino ulos ahdingosta on nyt palkkasumman alentaminen. Jos palkkojen alentamisesta ei päästä sopuun, edessä ovat mahdollisesti laajatkin lomautukset.
Lomautukset voisivat iskeä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kouluihin. Kunnat eivät tänä vuonna juuri ole joutuneet lomautuksiin, mutta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Jalonen sanoo, että paine lomautuksiin kasvaa ensi vuonna.
17
17
22
Kommentit (184)
Ostovoiman leikkaaminen on nyt se viimeinen temppu, mitä pitää mennä tekemään.
Homman nimi on se, että Suomi on tod. näk. saavuttanut vaurauden huipun ja nyt ollaan juoksuhiekalla ja valutaan alas päin. Mitä kovemmin politikot yrittää pyristellä vastaan, niin sitä nopeammin vajotaan.
Kun suunta on alas, niin avain sanoja ovat tehosta ja säästä.
2) palkkoja lasketaan (suhteellinen kilpailukyky paranee)
Ns. julkinen talous, eli n. 550000 työntekijää 5.3 miljoonan kansakunnassa on JÄRJETTÖMYYDEN huipentuma. Oikea kuntamäärä on n. 50 kuntaa ja julkisen talouden työntekijämäärä alle 200000 hlöä. Myös kansanedustajalaitoksen kokoa tulisi miettiä uudelleen EU:n liittymisen jlk edelleen 200 kansanedustajaa ja kaiken maailman uusia apulaisia, voisikohan ajatella 100 riittävän...
Homman nimi on se, että Suomi on tod. näk. saavuttanut vaurauden huipun ja nyt ollaan juoksuhiekalla ja valutaan alas päin. Mitä kovemmin politikot yrittää pyristellä vastaan, niin sitä nopeammin vajotaan.
Näin siinä käy vaurauden ajat ovat ohi, tulevaisuudessa duunari säästää 2 vuotta telkkariin, jätskiä ja limsaa saa vain kesäisin. Hyvänä asiana tässä kaikessa kurjuudessa on se, että niin kaatuu moni ylimielinen yrittäjäkin. Nahkurin orsilla tavataan, sano ruotsinmielinen Paavo.
Kun suunta on alas, niin avain sanoja ovat tehosta ja säästä.
Asioita on vain tutkimassa ne henkilöt joita säästöt pitäisi koskettaa ja lopputuloksen tietää.
Säässtöt aloitetaan toteuttavasta tasosta ja niistä joilla on pienin palkka ja jotka eivät pysty puolustautumaan.
Päällikkötaso on takuuvarmasti turvassa kaikelta säästötoimelta.
Kunnanvirastoissa on laumoittain ihmisiä jotka eivät sinne kuulu ainakaan työntekijöinä.
Maaseudulla on maalaisliitto joutunut perustamaan mitä uskomattomanpia virkanimikkeitä, että saataisiin sukulaiset ja puoluetoverit palkattua virkoihin. Tällä toimenpiteellä sitten varmistetaan se asia, että valta pysyy joka tasolla kyseisen puolueen hanskassa.
Kuntien pitäisi pitäytyä vain niille tarkoitetussa toiminnassa eikä tukkia itseänsä toimenkuvan ulkopuolelle.
Joku varmasti tietääkin kuinka paljon on 60-luvulta tähän päivään kasvanut kunnallinen pyrokratia, varsinkin kun siihen lasketaan ulkoistukset mukaan.