Turha murehtia lamaa lomalla

Tänä keväänä kesälomalaista voivat piinata melkoiset paineet: ilo töistä poispääsystä tai pelko syksyllä odottavista uusista lomautus- tai irtisanomiskierroksista.

Työpaikoilla, joita saneerattiin keväällä, on epätodellinen lähtötunnelma. Kaikkia työkavereita ei enää kesän jälkeen näe. Pitääkö toivottaa "hyvää kesää" niille, joille se ei tule missään mielessä olemaan hyvä?

– Pitää, sanoo Työterveyslaitoksen koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel.

Täydellinen välinpitämättömyys tai sellaisen teeskenteleminen olisi pahempaa.

– On asiaankuuluvaa tuntea myötätuntoa irtisanottuja työtovereita kohtaan ja tehdä jotain heidän hyväkseen, jos se on luontevaa ja mahdollista, kokenut työpsykologi Antti Aro muistuttaa.

Sen sijaan itsensä ruoskiminen muiden kohtalosta, firman suhdannesyöksystä tai finanssikriisin alkamisesta on ajanhukkaa.

– Syyllisyyttä on turha tuntea asioista, joista ei ole vastuussa. Se on oikea reaktio silloin ja vain silloin, kun omissa teoissa on korjattavaa, Aro sanoo.

– Selviytyjälläkin tulee olla oikeus iloita, että on saanut mahdollisuuden jatkaa töitä, sanoo Tiina Saarelma-Thiel.

Lama kun ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen aikaansaannosta.

Varaudu pimahduksiin
ja syysahdistukseen

Yt-mankelista selvinnyt voi olla loman alkaessa lähes syyntakeettomassa tilassa. Työpaikalla ei mikään ole kuin ennen.

– Selviytyjä on joutunut keväällä aluksi odottamaan kohtaloaan, menettämään hyviä työtovereitaan, olemaan hämmentynyt työpaikan tulevaisuudesta, luettelee Tiina Saarelma-Thiel.

Parin lomapäivän jälkeen selviytyjä huomaa ajattelevansa kauhulla tulevaa syksyä: millainen työruuhka odottaakaan, kun lähtijöiden työt kasautuvat jäljelle jääneille.

Stressitason kovuudesta kertovia pahimpia purkauksia, pikkuasioista raivoamista ja pinnanpalamista voi odottaa jo ensimmäisen lomaviikon aikana.

Niitä ei tarvitse pelästyä.

– Myös ikävät tunteet voivat kuulua lomaan, jos on hankaluuksia joita ei ole ehtinyt sulattaa työaikana, lohduttaa Lomallelähtijän oppaan kirjoittanut työterveyspsykologi Sirkku Kivistö.

Nollauskänni vai
kuntokuuri

Työpsykologit lohduttavat, että jokainen pääsee lomanalun tunnemyrskystä yli omalla tavallaan. Tuskin kenellekään terveelle ihmiselle se jää päälle seuraavaksi 4–5 viikoksi.

Nollauskänni voisi muuten olla toimiva jännitteenpurkukeino, mutta tiedottomassa tilassa tulee usein hölmöiltyä peruuttamattomasti liikaa, sanottua vääriä asioita tai tehtyä lisää vahinkoa läheisilleen.

Kuntokuuri, juoksulenkki, kova fyysinen rasituspäivä vaikka mökillä halonhakkuussa tai laiturinasennuksessa voivat laukaista hermot lomanviettoon paremmin ja pysyvämmin.

Eikä työasioiden ajattelua tarvitse pakonomaisesti karttaa.

– Rentous tulee mieleisistä, omaan tahtiin tehdyistä puuhista. Keskeistä on ajatusten vapaus: pitää voida pohtia tai olla pohtimatta työasioita, sanoo Sirkku Kivistö.

Lepääminen tarkoittaa hyvin harvoin pelkkää löhöämistä.

– Fyysisestä rasituksesta palauttavat lepo ja liikunta, henkisestä taas vaihtelu ja myönteiset elämykset. Kannattaa pohtia, miten löytää kesälomaansa näitä palauttavia elementtejä, Antti Aro neuvoo.