Suomalaiset eniten sairauslomilla

Suomalaisista 45 prosenttia eli miltei joka toinen on vuosittain sairauslomalla, mikä on enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Arvio vaihtelee hieman tutkimusmenetelmän mukaan: Tilastokeskuksen viime vuoden työolotutkimuksen mukaan peräti 60 prosenttia työssäkäyvistä oli ainakin kerran vuodessa sairauslomalla.

Jopa 20 prosenttia sairauslomista voi johtua muista syistä kuin sairaudesta, käy ilmi tuoreesta Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta -kirjasta, jossa esitellään tutkimusta ja käytännön keinoja sairauslomien vähentämiseksi.  

Kirjan kirjoittajien, työterveyslääkäri Markku Seurin ja toimitusjohtaja Risto Suomisen, mukaan yleinen syy lyhyisiin sairauslomiin ovat työpaikan ristiriidat.

– Sellaisilla työpaikoilla, joissa johtaminen koettiin huonoksi tai ilmapiiri ei ole hyvä, lyhyitä sairauspoissoloja on 2,5 kertaa enemmän, kuin työpaikoilla, joissa johtaminen koettiin hyväksi, Seuri kuvaa.

Poissolopäivien määrällä mitattuna Suomi pärjää eurooppalaisessa vertailussa paremmin. Esimerkiksi ruotsalaisilla poissaolopäiviä on enemmän, mutta sairaana on vuosittain vain kolmannes työntekijöistä. Ruotsalaisista siis pienempi osa sairastaa, mutta sairauslomat ovat keskimäärin pidempiä.

Sairauslomista
kallis lasku

Työpaikkojen sairauspoissaolot tulevat yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle kalliiksi. Seuri laskee, että niiden kustannukset ovat karkeasti arvioiden kerrannaisvaikutuksineen vuosittain jopa 10–15 miljardia euroa. Kaikkiaan ne voivat vuosittain vastata jopa 120 000 henkilötyövuotta.

Kirjan mukaan iso osa turhista poissaoloista voitaisiin välttää työpaikan toimenpiteillä. Olennaista on selvittää, mikä työpaikalla oikein takkuaa ja puuttua siihen.  

Sairauslomakäytäntöjen tiukentaminen ei Seurin mielestä ole järkevä ratkaisu poissaolopäivien vähentämiseksi.

– Ei demokratiassa millään rankaisumentaliteetilla päästä pitkälle, se vain lyö takaisin. Keinojen pitää olla tästä maailmasta.

Hänestä Suomessa pitäisi ottaa mallia Ruotsista, jossa sairauspoissaolot ovat olleet laskussa vuodesta 2003 alkaen. Siellä on käyty ongelman kimppuun monin eri tavoin, muun muassa järjestämällä koulutusta työpaikoilla ja lääkäreille.