Kriisijohtaja jättää pahan maun pitkäksi aikaa
Yrityksissä on reagoitu taantumaan paniikkitunnelmissa, mikä näkyy myös johtamisen muuttumisena. Näin arvioi Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen Telma-lehti.
Lehden haastatteleman Tampereen yliopiston johtamistieteen professorin Arja Ropon mukaan tälle taantumalle on tyypillistä, että yrityksissä on siirrytty hyvin perinteiseen ja hierarkkiseen numerovetoiseen johtamiseen. Näkökulman raju kaventuminen on hänestä pelottavaa.
– Henkilöstön kehittämishankkeita on jäädytetty luultavasti paljon. Se on uhkarohkeaa ja lyhytnäköistä toimintaa, Ropo arvioi Telma-lehdelle.
Hänen mukaansa henkilöstön kehittämisestä luovutaan, koska henkilöstön osaaminen ei taivu numeroiksi taseeseen.
Henkilöstön kehittämisen lisäksi myös koko työympäristön ja uusien johtamisideoiden kehittäminen jää taloudellisesti tiukkoina aikoina.
– Numerologiikka jyrää, vaikka loppupelissä liiketoiminnan menestyminen on kiinni ihmisten osaamisesta, Ropo sanoo.
Hänen mukaansa lomautuksista, irtisanomisista ja niiden myötä kiristyneestä työilmapiiristä voi jäädä henkilöstölle paha maku suuhun pitkäksi aikaa. Työntekijät voivat tuntea, että he eivät jatkossakaan ole kovin arvokas asia yritykselle.
Ropon mukaan kriisi voisi luoda myös uutta ajattelua johtamiseen, vaikka se perinteisesti kaventaakin johtajien näkökenttää ja johtaa pelkästään numeroiden tuijottamiseen.
Hän muistuttaa, että työpaikoilla pitäisi muistaa, että sekä johtajat että johdettavat ovat tuntevia ihmisiä, jotka tekevät töitään hyvin kokonaisvaltaisesti koko persoonallaan. Sitä ei organisaatioissa nykyisin useinkaan tunnusteta.














Kommentit (18)
Rovon mukaan
Ihan ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin karsia ne turhanpäiväiset vetäytymiset jonnekin leirikeskukseen jossa sitten konsultti kasvattaa köysiradalla yhteishenkeä.
Yritysten pitää nyt tosissaan ryhtyä miettimään miten voidaan luoda voittavia tilanteita ja sitten voittaa niitä. Aloitteellisuus, idearikkaus ja rohkeus kunniaan!
Voittava kierre syntyy oikeasta fokuksesta.
Eiköhän se ole aika "pitkänäköistä" toimintaa, mikäli rahat eivät muuten riitä firman pystyssä pitämiseen. Ei ole paljon iloa henkilöstön kehittämisestä, jos ei ensi vuonna ole enää firmaakaan...