Katso, mikä sinusta pitäisi tulla isona
97
Koulunsa päättänyttä painaa keväällä iso kysymys. Mikä minusta tulee isona? Mihin menen opiskelemaan? Tai miltä alalta saan tulevaisuudessa töitä?
Taloussanomat kysyi kahdelta hyvin erilaiselta taholta, mihin suuntaan ammattiaan pohtivan nuoren kannattaisi suunnata hakiessaan paikkaansa.
Opetushallitus ennakoi jo nyt vuoden 2020 työelämän tarpeita, mitä töitä silloin tehdään ja minkälaisella koulutuksella niihin saadaan osaavia tekijöitä. Viime selvitys on tehty vuonna 2007 ja sitä jo päivitetään. Muutos on kiivasta. Opetusneuvos Matti Kimari huokaa, että ennakointi niin pitkän ajan päähän on työlästä.
Opintohallituksen ennakointi näyttää, että takavuosien lasten unelma-ammatit kantavat vieläkin. Lakaisukoneenkuljettajalla ja lääkärinhoitajalla on töitä: siivottava ei lopu ja hoiva-apua tarvitsevien määrä kasvaa. Lasten listalla oli kaupantätikin, myös se pitää pintansa.
– Kaupan ala työllistää paljon tulevaisuudessa. Samoin sosiaali- ja terveysalan osaajien tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy, Kimari sanoo.
Juuri nyt monet tekniikan alat eivät tunnu kovin houkuttelevilta, mutta Kimarin mukaan perusteollisuus, kone- ja metalliteollisuus, työllistää jatkossa.
Vaikka rakennusala kärsii pahasti taantumasta, Kimari laskee sen tulevaisuuden aloihin. Rakentamisen tarve on Suomessa suuri. Hän ennustaa kovaa pulaa rakentajista, kun taantuma hellittää. Osaajia tarvitaan myös auto- ja kuljetusalalle sekä siivoukseen.
– Nämä ovat tärkeimmät alueet, joilla on vaikutusta aloituspaikkojen määrään tulevaisuudessa, Kimari selventää listaa.
Äkkiä
omaa rahaa
Ammatillinen peruskoulutus on noussut 2000-luvun ilmiöksi. Hakijoita on runsaasti. Kimarin mukaan jopa alat, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet opiskelijoita, ovat kasvattaneet suosiotaan. Tällaisia aloja ovat muun muassa kone- ja metalliala ja rakentaminen.
– Nuoret ovat fiksuja ja ottavat selvää, mitkä alat työllistävät. Myös palkka innostaa ammatilliseen peruskoulutukseen. Korkeakoulutusta lyhyemmällä koulutuksella pääsee kiinni omaan rahaan. Toisaalta nuoret kavahtavat akateemista työttömyyttä. Mutta ei näitä voi asetella vastakkain, molempia tarvitaan, Kimari sanoo.
Yliopistoihin on ainakin vielä tänä vuonna kova hinku ja tunku. Opetushallituksen tuoreiden tilastojen mukaan hakijoita on peräti kolmannes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vain lääketieteessä ja eläinlääketieteessä hakijamäärät ovat pudonneet.
Kimari vihjaa, että voimassa olevassa kehittämissuunnitelmassa korkeakoulujen aloituspaikkoja on jonkin verran vähennetty, ja ammatillisen koulutuksen paikkoja lisätty. Tietyillä aloilla yliopistoissa, esimerkiksi humanistisella alalla sekä tekniikan alalla, on selkeästi vähennystarvetta. Samoin ammatillisella puolella on liikaa koulutusta muutamilla suosikkialoilla, muun muassa kulttuurialalla.
Käsiä tarvitaan
tulevaisuudessakin
Tulevaisuudentutkija tähyää työelämään kahden–kolmen vuosikymmenen päähän. Se näyttää aika erilaiselta kuin työelämä tänään.
Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa työskentelevän tutkija Tuomo Kuosan mielestä työelämässä on käynnissä suuri murros. Hän toteaa että, tietyntyyppiset tehtävät poistuvat työelämästä vuoteen 2030 mennessä.
Työelämän tarpeet muuttuvat. Kokonaiset ammattisisällöt menevät uusiksi. Siksi Kuosasta onkin vähän tarpeetonta pohdiskella vain numeroiden valossa, paljonko tulevaisuudessa tarvitaan putkimiehiä tai hoitajia. Suorittavien töiden tarve säilyy yhteiskunnassa, mutta niidenkin sisältö muuttuu.
– Osaavia käsiä tarvitaan tulevaisuudessakin. Käytännönläheisen työn merkitys tulee kasvamaan, Kuosa arvioi.
Opiskelua koko
elämän ajan
Ajatus ehkä kauhistuttaa koulunsa päättänyttä, mutta oppiminen ei lopu peruskoulun tai lukion päästötodistukseen tai edes valmistumiseen yliopistosta. Yhdellä tutkinnolla pääsee Kuosan mielestä eteenpäin vain vähän matkaa.
– Ajatus siitä, että kolmen vuoden koulutuksen jälkeen olisi valmis ammattiin, josta voi jäädä eläkkeelle, on täysin epärealistinen. Tietotekniikan kehitys on hurjaa, ja se näkyy työtehtävissä. Esimerkiksi, kun teollisuudessa automaatio aikoinaan syrjäytti ihmisen, sama tapahtuu nyt palveluammateissa.
Muutos tulee myös asiantuntijatyöhön, automaatio vie töitä pois tutkimuksesta ja tuotekehityksestäkin. Kuosan mukaan ammatit, joissa vaaditaan kaikkein kovinta tiedollista osaamista, muuttuvat eniten.
– Mutta, tämä ei tarkoita, että ihmisten tarve työelämässä vähenisi. Ihmisiä tarvitaan kuten ennenkin, osaamistarpeet vain muuttuvat, Kuosa rauhoittelee.
Peruskoulutuksen hyvä taso ja jatkuva uuden oppiminen nostavat työpaikkojen osaamisen tasoa. Se näkyy jo nyt. Nuoremmilla työntekijöillä voi olla kaksi toisiaan täydentävää tutkintoa ja runsaasti monipuolista kokemusta.
Tulevaisuudentutkijan uudessa maailmassa on muutama ammatti, jotka pysyvät ennallaan: taiteilijan ja näyttelijän työ eivät muutu juuri mihinkään.
17
17
23
Kommentit (97)
Rimma Salonen kertoo, että XXX ja YYY järjestämään Venäjän kansalaisen väkivaltaiseen ihmisryöstöön osallistui yhteensä viisi miestä, joista kaksi pahoinpiteli Rimmaa, yksi kaappasi huutavan lapsen väkivaltaisesti ja kaksi varmisti tilannetta
edistää vaativia työasioita, sitten empaattisuus
lisää ihmissuhdetaitoja ja yleinen elämänkokemus
antaa taustaa, ettei hurahda kaikkeen toisarvoiseen.
Siis mitä ihmettä?
Ei ole olemassa yhtään tietoteknistä sovellusta, joka pystyisi luovaan ajatteluun, eikä vuosikymmeniin ole tulossakaan.
Jos koskaan.
Paras mihin pystytään on tiettyihin ympäristöihin erikoistetut oppivat järjestelmät ja nekin vaatii tietoa sovellusympäristöstä toimiakseen hyvin.
Ja jotta ne saadaan tehtyä tarvitaan juuri sitä luovaa ajattelua; tutkimusta ja tuotekehitystä.
Sanoisin että oleellisin muutos (tieto)työssä on se, että tarvitaan paljon erikoistuneempaa ja paremmin asiat hallitsevaa työvoimaa, jonka saavuttaminen taasen vaatisi päinvastaista kehitystä kuin isoja luokkakokoja ja putkiperuskoulutusta.
Erityisosaamista ja analyyttistä ajattelua ei opita pelkästään kirjasta ulkoa lukemalla, vaan soveltamalla niitä tietoja ja taitoja käytäntöön ja omaan elämään.
Motivaation ylläpitoa unohtamatta.
Suomi ei kaipaa surullisten lehmien maitoa, koska niiden ilostuttaminen on iso ja kallis rasite ja jos niiden antaa jäädä surullisiksi, niin tuottavuus kärsii ja saadaan pitkän tähtäimen ongelmia.
Väittäisin, että nykyinen järjestelmä ei riitä uskottuun osaamisen kasvamiseen, koska tiedon (esim. matematiikan) käytännön soveltamista ei tehdä käytännössä ja koska nuorten ei sitä elämästä selvitäkseen (lyhyellä tähtäimellä) tarvitse oppia.
Mielipiteeni on, että nyt kun ei olla vielä täysin tuhottu kaikkea mitä aikaisemmat sukupolvet on saanut aikaan, niin koulutuksen laatu-asioille kannattaisi tehdä jotain.
Ja jotkut pisat ja muut on vain yksipuolisia mittareita, jotka ei kerro läheskään kattavasti koko kuvaa koulutustilanteesta!
Ja mitä et mittaa, niin et voi johtaa; turvallisuuden tunteeseen on turha tuudittautua (oli asiat hyvin tai ei).
Ei siitä sen enempää.
Metsään ollaan menossa ja kovaa minun näkökulmastani.
Onhan niitä hyviäkin asioita, mutta huonot dominoi ja tuottaa liikaa turhaa työtä ja tuhoaa tehtyjä saavutuksia.
Esim. suuret luokkakoot, peruskoulutuksen varojen ja opettajien leikkaaminen, opetuksen rakenteellisen kehittämisen puute (esim. juuri se soveltamisen puute), nuorten aktivoiminen ajattelemiseen, liika byrokratia (kielii myös luottamuksen puutteesta työntekijöille), pelkällä tunteella johtaminen, liika tehokkuuden korostaminen laadun ja viihtyvyyden kustannuksella, pelkästään oman navan ajattelu (ottamalla muun yhteiskunnan tarpeet paremmin huomioon ja joustamalla, saa samalla myös itselle hyötyä pitkällä tähtäimellä; hyvin voiva yhteiskunta on kilpailuvaltti yrityksille (iloiset ja surulliset lehmät...)) ja niin edelleen.
Eikä noille esimerkeille olla tekemässä valtionkaan taholta yhtään mitään; nyky-Suomi ei välitä, koska välitöntä hyötyä/pakkoa ei ole.
Pavlovin koiria vaan kaikkialla.
Semmoinen on tämän tekniikan opiskelijan mielipide.
Korkeakouluissa opiskellaan 5-6 ennen valmistutaan ja siirrytään kortistoon. Nykyinen hallitus ei ole ollut vallassa 5-6 vuotta, vaan syyllistä kannattaa etsiä edeltävältä ja sitä edeltävältä hallituksesta.
Aivan. Tämä "kaikista maistereita" linja on ollut nimenomaan demarien aikaansaannosta, kun luulivat köyhyyden poistuvan maastamme ylikoulutuksella. Tällä saatiinkin (yllätys?) aikaan ainoastaan korkeammin koulutettuja työttömiä...