Työelämä ei kohta ole entisensä – onneksi

Se on täysin varmaa, että tulevaisuuden työelämä on toisenlaista. Hyvä työ ja hyvä työelämä on jo nyt erilaista työssä käyville eri sukupolville. 

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaama selvitys Hyvän työn manifesti luonnostelee kuvaa hyvästä työpaikasta. Manifestin takana on ajatushautomo Demos Helsingin tutkijat.

Manifesti linjaa kymmenen käytännön tekoa paremman työn eteen. Se ehdottaa muun muassa henkilöstö- ja ympäristötilinpäätöksen tekemistä yrityksissä. Myös tietoa työajan joustavista mahdollisuuksista tulisi levittää työpaikoilla.

Manifesti kehottaa myös tarttumaan kiusaamiseen työpaikoilla monella eri tavalla kuten esimerkiksi luomalla tietokannan, johon kiusaamistapaukset kirjataan. Tämä auttaa tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään riskeja työpaikoilla.

Työministeri Tarja Cronbergin (vihr.) mukaan osa ehdotuksista toteutetaan suoraan työ- ja elinkeinoministeriön voimin. Osaa ehdotuksista puolestaan on kehitettävä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Vaikka olemmekin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, nyt jos koskaan työelämän kehittäminen on tärkeää, Cronberg korostaa.

Ahkeruus oli
ilomme

Työelämän muutoksen Demos tiivistää muutoksen kuuteen teemaan: työn mielekkyyteen, maapallon kohtaloon, työpaikkakiusaamiseen, johtamiseen, palkkaan ja yrittäjyyden muutokseen. 

Kun suuret ikäluokat eläköityvät, työelämässä tapahtuu suuri muutos: myös sieltä katoaa yhtenäiskulttuuri ja tilalle tulee alakulttuurien mosaiikki. Työn merkitys ja motivaatio voivat työyhteisössä olla aivan erilaisia samankin työn tekijöillä. 

Ahkeruus työelämässä ei enää ole hyve itsessään. Demoksen mukaan Suomi on siirtynyt työn velvollisuudesta työn mielekkyyden velvollisuuteen. Takana on aika, jolloin kaikki tunsivat  suurta velvollisuutta tehdä ahkerasti mitä tahansa työtä. 

– Työkeskeinen Suomi ei ole kadonnut, se on vain erilainen, Demos rauhoittaa.

Ihmiset ovat vain tottuneet parempaan, kuten mahdollisuuteen valita, tinkiä, arvioida ja vaihtaa, myös työelämässä.

Työ, ei vain
palkkaa

Kun työ ei ole vain työtä, ei siitä maksettava palkkiokaan voi olla vain palkkaa. Arvomittarit ovat kertoneet näin jo pitkään. Palkka ei ole tärkeä enää tietyn pisteen jälkeen, eikä se motivoi ihmistä tekemään töitä. 

Moni tietää tämän ja myös toimii sen mukaan ja tekee sitä, mitä oikeasti haluaa tehdä.

Työnantajien olisi ehkä syytä olla huolissaan, koska ihmisiä ei voi saada töihin pelkästään taloudellisen turvan avulla 

Demoksen mukaan on harmi, että meillä ei enää tunneta paremmin faktaa siitä, että työllisyys ei enää suoraan lisää yhteiskunnan hyvinvointia. Suomessakin näin tapahtui jo 1980-luvulla.  Demos tarkentaa, että ainakaan jos työllä tarkoitetaan vain tapaa hankkia toimeentuloa. Lama 1990-luvulla ei laskenut työttömien onnellisuutta. 

Missä pomo,
kuka johtaa?

Suomessa johtamiskulttuuri on vanhentunutta, 1960- ja 1970-luvun muotilla valettua. Vanhasta johtajamyytistä näkyy työelämässä monta harmillista heijastumaa. Esimerkiksi Demos nostaa duunarin, joka on stereotypian mukaan laiska lusmuri. Ikävää on, että niin kauan kun tällaiset ajatukset elävät, niitä myös toteutetaan.

– Hierarkiset organisaatiot ovat historiaa ja johtaminen on irtaantunut johtajasta. 

Vastuu jakautuu ympäri organisaatiota. Demoksen mukaan myös johtajuus jakautuu. Kaikki johtavat jotakin, ainakin itseään. Valitettavan monessa organisaatiossa tämä ei vielä näy. Nyt tarvitaan avointa johtajuutta.