Kiire eläkkeelle ei ole laiskuutta

Suomalaiset eivät luista aikaisin eläkkeelle laiskuuttaan. Tutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta kertoo, että työkyvyn heikkeneminen ja työttömyys ovat ilman muuta suurimmat syyt, joiden takia jäädään eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää.

Eläketurvakeskuksen tilastoista ilmenee, että 64-vuotiaista liki 90 prosenttia on eläkkeellä. Vanhuuseläkkeellä tästä joukosta on alle puolet. Lähes kolmannes on työkyvyttömyyseläkkeellä ja viidennes työttömyyseläkkeellä.

Neljä vuotta nuoremmista eli 60-vuotiaisista eläkkeellä on 43 prosenttia. Vanhuuseläkkeellä on vain harva. Sen sijaan yli puolet tästä joukosta on työkyvyttömyyseläkkeellä ja neljäsosa työttömyyseläkkeellä.

Tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta myöntää, että ihmisillä on hyvä syy jäädä eläkkeelle. He eivät jää työkyvyttömyyseläkkeelle niinkään siksi, että haluaisivat jäädä pois töistä, vaan siksi, että he eivät kykene enää tekemään sitä, mitä heiltä vaaditaan.

Eläkeiän nosto ei
yksin pidä väkeä töissä

Johtaja Matti Leppälä Työeläkevakuuttajat Telasta sanoo, mahdollinen muodollisen eläkeiän nosto ei sellaisenaan korreloi käyttäytymisessä mihinkään.

–  Eläkeiän nosto voi johtaa siihen, että ollaan pidempään työttömyyspäivärahalla, jollei töitä ole tai jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle, jos työn vaatimukset ovat sellaiset, että töitä pystytä tekemään.

Täysin merkityksetön hallituksen suunnitelma nostaa eläkeikää kahdella vuodella ei kuitenkaan ole. Työterveyslaitoksen Ahola sanoo, että toteudessaan se pitää pienen hyväkuntoisten ryhmän pidempään töissä.

Terveysongelmat kuitenkin lisääntyvät vuosien karttuessa, joten hyväkuntoisten joukko on sitä pienempi, mitä vanhemmista puhutaan.

– Moni haluaisi tehdä töitä, mutta ei pysy nykyisen jäykän systeemin määräämässä tahdissa. Jos työaikoja ja -määriä pystyttäisiin joustamaan, tämä voisi olla mahdollista, sanoo Ahola.

Myös Eläketurvakeskuksen Gouldin mukaan tässä on työelämässä pysymisen avain.

– Tärkeintä on, että työelämää koetettaisiin saada yhä enemmän sellaiseksi, että siellä jaksettaisiin jatkaa ja että siellä olisi mukava ja hyvä olla. Tällöin töitä myös halutaan tehdä, hän sanoo.

Syrjintä lisää
työkyvyttömyyttä

Työkyvyttömyyseläkkeiden pääsyy ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Hyvänä kakkosena tulevat mielenterveyden häiriöt. Kaikista vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 65 prosenttia on jäänyt pois työelämästä näiden takia.

Aina ei ole helppo sanoa, mikä on jo syy ja mikä seuraus. Työterveyslaitoksen Kirsi Ahola kertoo, että työnantajapuoli toisinaan edelleen syrjii vanhempaa väkeä, vaikka syrjintä onkin viime vuosina vähentynyt.

Jos siis tarjolla on 30- ja 60-vuotiaat työnhakijat, työnantaja valitsee usein nuoremman. Syyt voivat olla ikään liittyviä, mutta voi myös olla, että nuorempi on halvempi.

Viime viikkoina on myös nähty, miten eläkeikää hipovista työntekijöistä on tullut työpaikoilla rasite, jota yritetään työntää pois, kun nuorempia ei niinkään tahdota irtisanoa. Osin tätä perustellaan sillä, että vanhemmilla on oma talous sen verran hyvässä kunnossa, että heille irtisanominen ei ole niin paha juttu kuin nuoremmilla. Tilanteet ovat kuitenkin tosiasiassa hyvin yksilöllisiä.

– Asenteet eivät välttämättä ole kovin myönteiset. Ikäsyrjintää on edelleen, sanoo Ahola.

Tällainen ilmapiiri on omiaan vähentämään vanhemman väen viihtyvyyttä ja myös terveyttä. Hiljainen painostus pois kiireen ja väsymisen lisäksi ajaa asiantuntijoiden mukaan tehokkaasti eläkkeelle.